Kiinteät muinaisjäännökset: mitä metsänhoitoyhdistysten työntekijät tietävät niistä ja miten ne huomioidaan metsänkäsittelyssä

Abstract

Muinaisjäännöksiä ovat esimerkiksi muinaisten asumusten ja asuintilojen jäänteet, erilaiset kivikehät ja -latomukset, suuret kivikasat eli röykkiöt, kalliomaalaukset, linnoitukset, vallit sekä uhrilähteet ja -kivet. Suomen metsissä on valtavasti kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tällä hetkellä tiedossa olevia esihistoriallisia muinaisjäännöksiä on yli 20 000 kappaletta. Historiallisten muinaisjäännösten tarkka lukumäärä ei ole tiedossa, mutta joka tapauksessa niitä on säilynyt enemmän. Osa muinaisjäännöksistä on hyvin maastossa havaittavissa, kun taas monet ovat metsittyneitä tai niitä peittävät kasvillisuus ja maa.

Työn toimeksiantajana on Museovirasto. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka tuttuja metsänhoitoyhdistysten työntekijöille ovat muinaismuistolaki, muinaisjäännökset ja niitä koskeva ohjeistus sekä mitä muinaisjäännöksiin liittyvää tietoa he haluaisivat lisää. Aihe syntyi kiinnostuksesta muinaisjäännöksiin, ja työ on samalla arvostus Museovirastoa sekä arkeologista kulttuuriperintöä kohtaan. Tutkimuksen aineistona olivat sähköpostikyselyt, jotka lähetettiin keväällä 2025 metsänhoitoyhdistysten työntekijöille ympäri Suomea.

Vastausten perusteella muinaisjäännökset olivat kaikille metsäalan toimijoille vähintään jossain määrin tuttuja, toisille jopa erittäin tuttuja. Sen sijaan muinaismuistolakia ei välttämättä tunneta niin hyvin kuin itse muinaisjäännöksiä. Yleisimmät metsäalan toimijoille tutut muinaisjäännökset olivat tervahaudat, kaskirauniot, kivirakenteet, pyyntikuopat, asuinpaikat sekä muinaishaudat. Kaikille vastauksille oli yhteistä se, että Museovirasto antaa ohjeet alueella työskentelyyn, mikäli metsänkäyttöilmoituksen perusteella muinaisjäännöskohde on metsänkäsittelyalueen läheisyydessä tai itse kohteella.

Vastausten perusteella toivotaan esimerkiksi lakiin perustuvia selviä ohjeita muinaisjäännösalueella työskentelyyn sekä koulutusta ja kursseja olemassa olevista ja vielä löytämättömistä muinaisjäännöksistä. Lisäksi toivotaan enemmän tietoa muinaisjäännöskohteiden tunnistamiseen sekä maastokohteiden huomioimiseen. Paremmat maastosovellukset sekä hyvät ja ajantasaiset kartta-aineistot koetaan myös tärkeiksi, sillä ne ovat tätä päivää.