Kuntouttava työote toimintakyvyn tukena kehitysvammaisten perhehoidossa

Abstract

Tämän kartoituksen tavoitteena oli selvittää Satakunnan sairaanhoitopiirin Sosiaalipalvelujen perhehoitajien ymmärrystä kuntouttavasta työotteesta sekä sen käyttämisestä asukkaiden toimintakyvyn ylläpitämisen tukena. Kuntouttavalla työotteella voidaan ennaltaehkäistä asiakkaiden toimintakyvyn laskua, lisätä osallisuuden toteutumista sekä perhehoitajien työssä jaksamista. Kartoituksen merkitystä lisää myös aiempien tutkimusten niukkuus kuntouttavan työotteen merkityksestä kehitysvammaisten perhehoidossa.

Suomessa ollaan lakkauttamassa laitosasumista vuoteen 2020 mennessä, mikä tuo yhteiskunnallisia haasteita kehitysvammaisten asumiseen. Uusien asumisratkaisujen löytymiseen vielä laitoksissa asuville kehitysvammaisille tarvitaan uusien mallien lisäksi myös vanhojen asumisratkaisujen päivittämistä. Perhehoito on yksi asumisen ratkaisu niille kehitysvammaisille henkilöille, jotka eivät voi asua omassa kodissaan tai eivät kykene itsenäiseen asumismuotoon. Perhehoito vastaa myös omalta osaltaan avohuoltona toteutettavasta asumispalvelusta yhdessä asumisyksiköiden, ryhmä- ja tukiasumisen kanssa.

Kartoitus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena, jossa on arvioivan työntutkimuksen lähestymistapa. Kyselyyn osallistui neljä Satakunnan Sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen perhekotia. Kyselytutkimukseen osallistuneet perhekodit arvottiin satunnaisotantaa käyttämällä, jolloin kartoituksen tekijä ei voinut itse vaikuttaa arvonnan tulokseen. Satakunnan sairaanhoitopiirin perhekodeissa kuntouttavan työotteen merkitys tunnistettiin hyvin osana perhehoidon asukkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kartoitus antoi selkeän kuvan kuntouttavan työotteen käyttämisen suuresta merkityksestä perhehoidon asukkaan toimintakyvyn ja osallisuuden tukemisessa sekä itsemääräämisoikeuden toteutumisessa.

The objective of this study was to analyse the knowledge of rehabilitative work methods and their use among private care-providers working in the social services of the Satakunta Hospital District in order to support the inhabitants' abilities to func-tion. Rehabilitative work methods prevent the decline of clients' abilities to function, increase participation and the care-providers' coping at work. The significance of this study is further enhanced by the inadequacy of previous studies in relation to the importance of rehabilitative work methods used in private care of mentally disabled.

By 2020, Finland will cease to use institutionalisation, which will present societal challenges to housing arrangements for mentally disabled. In order to create new housing solutions, and in addition to new housing models, it is necessary to bring old housing solutions up-to-date for those mentally disabled persons that are still living in institutions. Private care is one of the solutions for mentally disabled persons that are not able to live in their own home or are unable to live independently. Private care is part of community care housing together with housing units, group and supported housing.

This study was conducted as a qualitative survey by using the approach of evaluative work study. The participants of the survey consisted of four private care homes in the social services of the Satakunta hospital district. These homes were chosen by using random samples, thus the author of the survey could not influence the outcome of this sampling. The significance of rehabilitative work methods was well identified in these private care homes as being an integral part of the overall well-being of the private care home inhabitants. This survey offers a clear picture of the importance of using rehabilitative work methods in order to support private care home inhabitants' abilities to function and participate. These also enable greater self-determination.