Suomalaisten työikäisten vähäisen liikunnan taustalla vaikuttavat psykologiset tekijät – Haastattelututkimus Orimattilan kaupungin henkilöstöotoksesta
Halme, Anna (2015)
Halme, Anna
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505076823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505076823
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia suomalaisten työikäisten vähäisen liikunnan taustalla olevia psykologisia tekijöitä ja lisätä ymmärrystä vähäisen liikunnan ilmiötä kohtaan. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Orimattilan kaupungin liikuntatoimelle. Tutkimus suoritettiin laadulliselle tutkimukselle tyypillisesti haastattelujen muodossa ja työssäni haastattelin yhdeksää Orimattilan kaupungin työntekijää. Kaikilla työntekijöillä on elämänsä aikana ollut vähäisen liikunnan kausia, jonka vuoksi he olivat erittäin otollisia kyseistä tutkimusta varten. Haastattelut olivat puolistrukturoitujen ja teemahaastattelun välimuotoja.
Tutkimusongelmat koskivat yksilön liikuntasuhteen vaikutusta liikunta-aktiivisuuteen ja yksilön henkisiin liikuntaa rajoittaviin tai estäviin tekijöihin. Tarkoituksena oli siis tutkia, mitkä tekijät estivät liikuntaa henkisellä tasolla ja miksi. Usein nämä esteet olivat kietoutuneita konkreettisimpiin syihin kuten fyysisen ympäristön asettamiin esteisiin. Liikuntasuhteen selvittäminen oli myös oleellinen osa tutkimusta.
Tutkimuksen ja kirjallisuuskatsaukseni pohjalta voin todeta, ettei vähäisen liikunnan ymmärtäminen ole aina helppoa, sillä jokaisella vähän liikkuvalla liikuntaa estävät tämän subjektiivisesti kokemansa tekijät. Kuitenkin onnistuin löytämään keräämästäni materiaalista selkeitä yhdenmukaisuuksia ja liikuntaa henkisesti estäneitä tekijöitä. Usein liikuntapäätöksen tekemiseen vaikuttivat yksilön sen hetkinen tunnetila, elämäntilanne ja mahdollisesti myös muut tekijät kuten koettu kiire tai väsymys. Myös yksilön arvot, asenteet ja tämän eri asioille antamat miellemerkitykset vaikuttivat suuresti liikunta-aktiivisuuteen. Välillä asenteet saattoivat olla tiedostamattomia.
Liikuntaa estäviä henkisiä tekijöitä tulisi ottaa huomioon, kun vähän liikkuvia henkilöitä pyritään aktivoimaan liikunnallisesti. Liikunnan lisääminen ei välttämättä onnistu pysyvästi, ellei terveydenhuoltoalan ja liikunta-alan ammattilaiset pysty huomioimaan kaikkia vähäisen liikunnan ja arjen kulttuuriin vaikuttavia tekijöitä. Jokaisen riittämättömästi liikkuvan tulisi saada kokonaisvaltaista tukea liikunnallisemman elämäntapamuutoksen jokaisessa vaiheessa. Konkreettisten esteiden lievittäminen ei välttämättä riitä ja liikunta-alan toimijoiden tulisi tulevaisuudessa keskittyä huomioimaan henkiset ja emotionaaliset tekijät mahdollisen vähäisen liikunnan taustalla, jotta pysyviä tuloksia olisi mahdollista saavuttaa.
Tutkimusongelmat koskivat yksilön liikuntasuhteen vaikutusta liikunta-aktiivisuuteen ja yksilön henkisiin liikuntaa rajoittaviin tai estäviin tekijöihin. Tarkoituksena oli siis tutkia, mitkä tekijät estivät liikuntaa henkisellä tasolla ja miksi. Usein nämä esteet olivat kietoutuneita konkreettisimpiin syihin kuten fyysisen ympäristön asettamiin esteisiin. Liikuntasuhteen selvittäminen oli myös oleellinen osa tutkimusta.
Tutkimuksen ja kirjallisuuskatsaukseni pohjalta voin todeta, ettei vähäisen liikunnan ymmärtäminen ole aina helppoa, sillä jokaisella vähän liikkuvalla liikuntaa estävät tämän subjektiivisesti kokemansa tekijät. Kuitenkin onnistuin löytämään keräämästäni materiaalista selkeitä yhdenmukaisuuksia ja liikuntaa henkisesti estäneitä tekijöitä. Usein liikuntapäätöksen tekemiseen vaikuttivat yksilön sen hetkinen tunnetila, elämäntilanne ja mahdollisesti myös muut tekijät kuten koettu kiire tai väsymys. Myös yksilön arvot, asenteet ja tämän eri asioille antamat miellemerkitykset vaikuttivat suuresti liikunta-aktiivisuuteen. Välillä asenteet saattoivat olla tiedostamattomia.
Liikuntaa estäviä henkisiä tekijöitä tulisi ottaa huomioon, kun vähän liikkuvia henkilöitä pyritään aktivoimaan liikunnallisesti. Liikunnan lisääminen ei välttämättä onnistu pysyvästi, ellei terveydenhuoltoalan ja liikunta-alan ammattilaiset pysty huomioimaan kaikkia vähäisen liikunnan ja arjen kulttuuriin vaikuttavia tekijöitä. Jokaisen riittämättömästi liikkuvan tulisi saada kokonaisvaltaista tukea liikunnallisemman elämäntapamuutoksen jokaisessa vaiheessa. Konkreettisten esteiden lievittäminen ei välttämättä riitä ja liikunta-alan toimijoiden tulisi tulevaisuudessa keskittyä huomioimaan henkiset ja emotionaaliset tekijät mahdollisen vähäisen liikunnan taustalla, jotta pysyviä tuloksia olisi mahdollista saavuttaa.