Ravitsevan ruokailun merkitys osana lasten hyvinvointia : perehdytysopas työntekijöille
Haaman, Linda; Havukko, Laura (2025)
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601081120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601081120
Tiivistelmä
Terveellinen ravitsemus on keskeinen osa lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kasvua. Sen merkitystä voidaan vahvistaa ravitsemuskasvatuksen avulla. Kehittämistyön toimeksiantajana toimi Perhekuntoutuskeskus Lauste. Tavoitteena oli laatia henkilökunnalle ravitsemusopas, joka tukee lasten ja nuorten hyvinvointia sekä yhtenäistää ruokailuun liittyviä käytäntöjä.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu ravitsemuksen, ravitsemuskasvatuksen ja hyvinvoinnin käsitteistä. Kehittämistyössä on hyödynnetty kirjallisuuskatsausta, havainnointia ja dialogista työpajatyöskentelyä. Aineiston keruussa huomioitiin henkilökunnan toiveet ja palautteet.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi käytännönläheinen ravitsemusopas, joka tukee henkilökuntaa lasten ruokailun suunnittelussa ja toteutuksessa. Oppaan avulla voidaan edistää lasten ja nuorten ravitsemukseen liittyvää hyvinvointia, vahvistaa arjen taitoja sekä yhtenäistää ravitsemuskäytäntöjä. Osallistava työskentelytapa ja käytännönläheinen näkökulma olivat keskeisiä tekijöitä kehittämistyön onnistumisessa. Tuloksia voidaan hyödyntää kasvatus- ja sosiaalialan ympäristöissä. Prosessi vahvisti tekijöiden kykyä soveltaa teoreettista tietoa käytännön tilanteisiin sekä reflektoida omaa osaamistaan. The nutrition of children and adolescents is an essential part of their overall well-being, and its importance can be strengthened through nutrition education. This thesis, commissioned by the Lauste Family Rehabilitation Centre, aimed to develop a nutrition guide for staff to support the well-being of children and adolescents and to standardize mealtime practices.
The theoretical framework of the thesis consists of the concepts of nutrition, nutrition education and well-being. A literature review, observation and dialogical workshop methods were utilized in the development process. In addition, the feedback and wishes of the staff were taken into account during data collection.
As a result of the thesis, a practical nutrition guide was produced to support the staff in planning and implementing children's meals. The guide can be used to promote the nutrition-related well-being of children, strengthen everyday skills, and harmonize nutrition practices. Participatory methods and consideration of practical perspectives were key factors contributing to the development work. The learning experience enhanced the authors' ability to apply theoretical knowledge in practice and to reflect on their professional competence.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu ravitsemuksen, ravitsemuskasvatuksen ja hyvinvoinnin käsitteistä. Kehittämistyössä on hyödynnetty kirjallisuuskatsausta, havainnointia ja dialogista työpajatyöskentelyä. Aineiston keruussa huomioitiin henkilökunnan toiveet ja palautteet.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi käytännönläheinen ravitsemusopas, joka tukee henkilökuntaa lasten ruokailun suunnittelussa ja toteutuksessa. Oppaan avulla voidaan edistää lasten ja nuorten ravitsemukseen liittyvää hyvinvointia, vahvistaa arjen taitoja sekä yhtenäistää ravitsemuskäytäntöjä. Osallistava työskentelytapa ja käytännönläheinen näkökulma olivat keskeisiä tekijöitä kehittämistyön onnistumisessa. Tuloksia voidaan hyödyntää kasvatus- ja sosiaalialan ympäristöissä. Prosessi vahvisti tekijöiden kykyä soveltaa teoreettista tietoa käytännön tilanteisiin sekä reflektoida omaa osaamistaan.
The theoretical framework of the thesis consists of the concepts of nutrition, nutrition education and well-being. A literature review, observation and dialogical workshop methods were utilized in the development process. In addition, the feedback and wishes of the staff were taken into account during data collection.
As a result of the thesis, a practical nutrition guide was produced to support the staff in planning and implementing children's meals. The guide can be used to promote the nutrition-related well-being of children, strengthen everyday skills, and harmonize nutrition practices. Participatory methods and consideration of practical perspectives were key factors contributing to the development work. The learning experience enhanced the authors' ability to apply theoretical knowledge in practice and to reflect on their professional competence.