Systemaattinen tutkiminen ja NEWS-pisteytyksen käyttö: ohje ympärivuorokautiseen hoivaan
Vahe, Emma (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601131258
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601131258
Tiivistelmä
Systemaattinen tutkiminen ja tilanseuranta ovat osa potilaan hoidontarpeen arviointia. Tärkein työkalu akuutisti sairastuneen ihmisen hoidossa onkin toistettu tilanarvio. (Niittyvuopio 2022b.) Joka kymmenes erikoissairaanhoidon päivystykseen hakeutuva ikääntynyt saapuu sinne ympärivuorokautisesta palveluasumisesta. Vanhainkodeista päivystykseen lähetetyistä potilaista 13–50 prosentin oireet eivät kuitenkaan olisi vaatineet sairaalaan siirtoa. Palveluketjun toimivuuden turvaamiseksi ja turhien päivystyskäyntien välttämiseksi lääketieteelliseen osaamiseen ja osaamisen kehittämiseen tulisi panostaa asumisyksiköissä. (Malmström ym. 2017.)
Kliinisen tutkimisen taitaminen on perusedellytys onnistuneelle toiminnalle akuuttitilanteessa (Niittyvuopio 2022b). Tämän opinnäytetyön aihe valittiin työelämässä havaitun kehittämistarpeen perusteella. Työn tarkoituksena oli tuottaa kirjallinen ohjeistus systemaattisesta tutkimisesta ja NEWS-pisteytyksen käytöstä ympärivuorokautisen hoivan yksikköön sekä ottaa yksikössä käyttöön NEWS-pisteytys osana asukkaan tilan seurantaa. Lisäksi yksikköön kehitettiin toimintaohje asukkaan tilaan reagoimiseksi. Opinnäytetyön tavoite oli parantaa asukkaiden hoidon laatua ja lisätä potilasturvallisuutta yksikössä.
Teoriapohjan perusteella laadittiin yksikköön ohje ABCDE-protokollan mukaisesta tutkimisesta ja NEWS-pisteytyksen käytöstä. Yhteistyössä kehittämistyön tilaajan kanssa yksikköön kehitettiin toimintaohje asukkaan tilaan reagoimiseksi. Prosessin aikana palautetta kerättiin niin yksikön työntekijöiltä kuin esihenkilöiltäkin ja saadun palautteen pohjalta tehtiin muokkauksia ja tarkennuksia ohjeistukseen. Ohjeistuksen valmistuttua yksikön tiloissa järjestettiin kaksi tunnin mittaista koulutustilaisuutta henkilökunnalle. Koulutuksiin osallistuneilta kerättiin kirjallinen palaute ohjeistuksesta ja koulutustilaisuudesta.
Ohjeistus koettiin henkilökunnan keskuudessa hyödylliseksi ja selkeäksi sekä omaa työtä helpottavaksi. Sen koettiin helpottavan ensiarvion ja tarkennetun tutkimuksen tekemistä, kirjaamista, raportointia ja tiedonvälitystä kollegoiden kesken. Toimintaohjeiden todettiin selkiyttävän ja yhdenmukaistavan kriteereitä asukkaan tilaan reagoimiseksi. Tulevaisuudessa voitaisiin selvittää, saavutettiinko ohjeen käyttöönotolla myönteisiä vaikutuksia potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun. Myös ohjeen jatkokehittäminen käyttäjien pitkän aikavälin käyttökokemusten perusteella olisi hyödyllistä.
Kliinisen tutkimisen taitaminen on perusedellytys onnistuneelle toiminnalle akuuttitilanteessa (Niittyvuopio 2022b). Tämän opinnäytetyön aihe valittiin työelämässä havaitun kehittämistarpeen perusteella. Työn tarkoituksena oli tuottaa kirjallinen ohjeistus systemaattisesta tutkimisesta ja NEWS-pisteytyksen käytöstä ympärivuorokautisen hoivan yksikköön sekä ottaa yksikössä käyttöön NEWS-pisteytys osana asukkaan tilan seurantaa. Lisäksi yksikköön kehitettiin toimintaohje asukkaan tilaan reagoimiseksi. Opinnäytetyön tavoite oli parantaa asukkaiden hoidon laatua ja lisätä potilasturvallisuutta yksikössä.
Teoriapohjan perusteella laadittiin yksikköön ohje ABCDE-protokollan mukaisesta tutkimisesta ja NEWS-pisteytyksen käytöstä. Yhteistyössä kehittämistyön tilaajan kanssa yksikköön kehitettiin toimintaohje asukkaan tilaan reagoimiseksi. Prosessin aikana palautetta kerättiin niin yksikön työntekijöiltä kuin esihenkilöiltäkin ja saadun palautteen pohjalta tehtiin muokkauksia ja tarkennuksia ohjeistukseen. Ohjeistuksen valmistuttua yksikön tiloissa järjestettiin kaksi tunnin mittaista koulutustilaisuutta henkilökunnalle. Koulutuksiin osallistuneilta kerättiin kirjallinen palaute ohjeistuksesta ja koulutustilaisuudesta.
Ohjeistus koettiin henkilökunnan keskuudessa hyödylliseksi ja selkeäksi sekä omaa työtä helpottavaksi. Sen koettiin helpottavan ensiarvion ja tarkennetun tutkimuksen tekemistä, kirjaamista, raportointia ja tiedonvälitystä kollegoiden kesken. Toimintaohjeiden todettiin selkiyttävän ja yhdenmukaistavan kriteereitä asukkaan tilaan reagoimiseksi. Tulevaisuudessa voitaisiin selvittää, saavutettiinko ohjeen käyttöönotolla myönteisiä vaikutuksia potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun. Myös ohjeen jatkokehittäminen käyttäjien pitkän aikavälin käyttökokemusten perusteella olisi hyödyllistä.