Leadership and its supporting role in work well-being at a home hospital
Tenlenius-Maurola, Nina (2015)
Tenlenius-Maurola, Nina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503233473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503233473
Tiivistelmä
Henkilöstöjohtaminen ja sen tukeva rooli työhyvinvoinnissa kotisairaalassa
Terveydenhuoltoa lähivuosina uhkaava työvoimapula pakottaa meidät arvioimaan henkilöstöjohtamista uudella intensiteetillä ja panostamaan työhyvinvointiin julkisella sektorilla enemmän kuin koskaan aiemmin. Suurin syy ennustettuun 20 000 – 60 000 terveydenhuollon työntekijän vähentymiseen löytyy hoitohenkilökunnan eläköitymisestä, mutta syinä nähdään myös nuorten ikäluokkien määrällinen väheneminen ja hoitotyön vetovoimaisuuden heikentyminen. Avoimia työpaikkoja tuskin kuitenkaan syntyy samassa suhteessa Suomessa vallitsevan haastavan taloustilanteen vuoksi. Lisäksi jatkuvat terveydenhuoltoa koskevat uudistukset sekä koko ajan haastavammaksi muuttuva hoitotyö lisäävät entisestään hoitajien työtaakkaa tulevan kymmmenen vuoden aikana. Hoitajien työhyvinvoinnin ylläpito ja lisääminen tulee entistä tärkeämmäksi.
Tutkimukseen osallistuvassa kotisairaalassa on haastava tilanne henkilöstöjohtamisen suhteen. Osastonhoitajalla on kaksi muuta kotisairaalaa johdettavana ja apulaisosastonhoitajan rooli on epäselvä. Tutkimuksen tarkoitus oli selventää osastonhoitajan ja apulaisosastonhoitajan työtä henkilöstöjohtajina ja kerätä tietoa johtamisen yhteydestä työhyvinvointiin eräässä kotisairaalassa etelä-Suomessa. Materiaali kerättiin teemahaastatteluilla (N=4) marraskuun 2014 aikana. Haastatellut työskentelevät sairaanhoitajina kotisairaalassa. Tutkimus on laadullinen ja materiaali analysoitiin induktiivisesti sisällönanalyysiä käyttäen.
Tulokset osoittivat osastonhoitajan ja apulaisosastonhoitajan rooleissa olevan päällekkäisyyksiä ja epäselvyyksiä. Roolit vaativat selkiyttämistä ja tarkat raamit rooleille on luotava. Johtajuus täytyy uudistaa vastaamaan sairaanhoitajien tuen tarvetta, koska sillä on tärkeä rooli työhyvinvoinnin lisääjänä, jämäkän johtajuuden ja selkeiden sääntöjen kautta. Henkilöstöjohtajuuden kehittämisen tärkeimmät alueet ovat kommunikaation ja tiedonkulun lisäämisessä. Työhyvinvointi on subjektiivinen käsite ja siten ainut tapa edistää sitä on keskustelun ja vuorovaikutuksen kautta. Työhyvinvointi koostuu hoitajien autonomiasta, vahvasta ja tukevasta johtamisesta, aidosta ja avoimesta vuorovaikutuksesta kollegoiden sekä sairaanhoitajien ja esimiesten kesken. Jotta osastonhoitaja tai apulaisosastonhoitaja pystyy tukemaan hoitajaa ja parempaa vuorovaikutusta voi syntyä, tarvitaan tähän aikaa työn keskellä ja jommankumman esimiehen päivittäistä läsnäoloa. Tutkimusta tehtäessä ilmeni huomio suurimmasta ongelmasta. Tutkimusta terveydenhuoltoa kohtaavista haasteista johtajuuteen ja työhyvinvointiin liittyen on tehty enemmän kuin tarpeeksi. Tulokset ovat myös äärimmäisen konsensuksessa. Hälyttävää on, ettei tätä tietoa ole edes aloitettu viemään käytännön tasolle hoitotyöhön. Sanomattakin on selvää, että olemassa oleva tieto täytyy implementoida käytäntöön, ennen kuin uusia tutkimuksia kannattaa tehdä.
Asiasanat: johtajuus, osastonhoitajan rooli, apulaisosastonhoitajan rooli, työhyvinvointi
Terveydenhuoltoa lähivuosina uhkaava työvoimapula pakottaa meidät arvioimaan henkilöstöjohtamista uudella intensiteetillä ja panostamaan työhyvinvointiin julkisella sektorilla enemmän kuin koskaan aiemmin. Suurin syy ennustettuun 20 000 – 60 000 terveydenhuollon työntekijän vähentymiseen löytyy hoitohenkilökunnan eläköitymisestä, mutta syinä nähdään myös nuorten ikäluokkien määrällinen väheneminen ja hoitotyön vetovoimaisuuden heikentyminen. Avoimia työpaikkoja tuskin kuitenkaan syntyy samassa suhteessa Suomessa vallitsevan haastavan taloustilanteen vuoksi. Lisäksi jatkuvat terveydenhuoltoa koskevat uudistukset sekä koko ajan haastavammaksi muuttuva hoitotyö lisäävät entisestään hoitajien työtaakkaa tulevan kymmmenen vuoden aikana. Hoitajien työhyvinvoinnin ylläpito ja lisääminen tulee entistä tärkeämmäksi.
Tutkimukseen osallistuvassa kotisairaalassa on haastava tilanne henkilöstöjohtamisen suhteen. Osastonhoitajalla on kaksi muuta kotisairaalaa johdettavana ja apulaisosastonhoitajan rooli on epäselvä. Tutkimuksen tarkoitus oli selventää osastonhoitajan ja apulaisosastonhoitajan työtä henkilöstöjohtajina ja kerätä tietoa johtamisen yhteydestä työhyvinvointiin eräässä kotisairaalassa etelä-Suomessa. Materiaali kerättiin teemahaastatteluilla (N=4) marraskuun 2014 aikana. Haastatellut työskentelevät sairaanhoitajina kotisairaalassa. Tutkimus on laadullinen ja materiaali analysoitiin induktiivisesti sisällönanalyysiä käyttäen.
Tulokset osoittivat osastonhoitajan ja apulaisosastonhoitajan rooleissa olevan päällekkäisyyksiä ja epäselvyyksiä. Roolit vaativat selkiyttämistä ja tarkat raamit rooleille on luotava. Johtajuus täytyy uudistaa vastaamaan sairaanhoitajien tuen tarvetta, koska sillä on tärkeä rooli työhyvinvoinnin lisääjänä, jämäkän johtajuuden ja selkeiden sääntöjen kautta. Henkilöstöjohtajuuden kehittämisen tärkeimmät alueet ovat kommunikaation ja tiedonkulun lisäämisessä. Työhyvinvointi on subjektiivinen käsite ja siten ainut tapa edistää sitä on keskustelun ja vuorovaikutuksen kautta. Työhyvinvointi koostuu hoitajien autonomiasta, vahvasta ja tukevasta johtamisesta, aidosta ja avoimesta vuorovaikutuksesta kollegoiden sekä sairaanhoitajien ja esimiesten kesken. Jotta osastonhoitaja tai apulaisosastonhoitaja pystyy tukemaan hoitajaa ja parempaa vuorovaikutusta voi syntyä, tarvitaan tähän aikaa työn keskellä ja jommankumman esimiehen päivittäistä läsnäoloa. Tutkimusta tehtäessä ilmeni huomio suurimmasta ongelmasta. Tutkimusta terveydenhuoltoa kohtaavista haasteista johtajuuteen ja työhyvinvointiin liittyen on tehty enemmän kuin tarpeeksi. Tulokset ovat myös äärimmäisen konsensuksessa. Hälyttävää on, ettei tätä tietoa ole edes aloitettu viemään käytännön tasolle hoitotyöhön. Sanomattakin on selvää, että olemassa oleva tieto täytyy implementoida käytäntöön, ennen kuin uusia tutkimuksia kannattaa tehdä.
Asiasanat: johtajuus, osastonhoitajan rooli, apulaisosastonhoitajan rooli, työhyvinvointi