NettiKlaara-hankkeen monitahoarviointi

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida nuorten sähköistä verkkopalvelua, NettiKlaara-hanketta, avainryhmittäin monitahoarvioinnin menetelmällä. Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, hankeprosessin kulkua sekä tuotosta eli Klaaran sähköistä palvelua.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa on määritelty sähköiset palvelut ja kuvattu esimerkkien kautta niiden käyttömahdollisuuksista mielenterveystyössä. Hankkeen keskeisinä tavoitteina oli matalan kynnyksen verkkopalvelun luomisen lisäksi mahdollistaa nuorten osallisuus verkkopalvelun kehittämistyössä sekä pitkällä aikavälillä ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Opinnäytetyö toteutettiin monitahoarviointina. Arvioinnin toteuttajiksi valittiin hankkeen kannalta tärkeät avainryhmät, joita olivat Klaaran asiakkaina olevat täysi-ikäiset nuoret, verrokkiryhmänä Nuorisovaltuuston jäsenet, ohjausryhmän jäsenet sekä Nuorisoasema Klaaran henkilökunta. Monitahoarviointi toteutettiin käyttäen tutkimusmenetelminä kyselytutkimusta, Learning Café –menetelmää sekä verkkopalvelun pilotointia.

NettiKlaara-hankkeen tavoitteiden arvioinnissa hankkeen todettiin onnistuneen kohderyhmän ja tuotoksen ajankohtaisuudessa, sosiaalipalvelujen tavoitettavuuden tuomisessa nuorten maailmaan sekä nuorten osallisuuden toteutumisessa verkkopalvelun kehittämistyössä. Arvioinnissa korostettiin myös Nuorisoasema Klaaran henkilökunnan asiantuntijuuden ja sitoutuneisuuden merkitystä. Hankeprosessin arvioinnissa keskeisimmäksi ongelmaksi nousi NettiKlaara-hankkeen kireä aikataulu ja siitä aiheutunut kiire hankkeen loppuvaiheessa. Tästä johtuen hankkeen päätavoitetta, sähköisen verkkopalvelun lanseeraamista, ei saavutettu hankeajan sisällä. Ongelmista selvittiin eri sektoreiden yhteistyöllä sekä moniammatillisella työskentelyllä.

NettiKlaara-verkkopalvelun tuotoksen pilotoinnista kerätyistä käyttökokemuksista kävi ilmi, että sähköinen palvelu oli nuorten mielestä käyttökelpoinen. Vaikka nuoret eivät itse palvelua tarvitsisikaan, he olivat valmiita suosittelemaan Klaaran verkkopalvelua apua tarvitseville ystävilleen ja läheisilleen. Monitahoarvioinnin tuloksista muodostettiin niin kutsutut arvolausekkeet, joissa ovat tiivistettyinä arvioinnin tulokset ja kehittämisehdotukset.

The purpose of this Thesis was to evaluate the outcomes and usability of project called NettiKlaara. NettiKlaara is internet-based self-care service for adolescences. Evaluation was conducted by Multiple Constituency Evaluation method.

In theoretical part of this thesis interned-based services are defined as well as exam-ples of their implementation in mental health services are explored. The main purpose of the project was to develop an easy-access online service for adolescences. Another purpose was to enable adolescences to participate to this development work whilst prevent social exclusion. Evaluation was conducted by Multiple Constituency Evaluation method. All relevant participants, including full-aged customers from Youth Station Klaara, members of the Steering Group and staff from Youth Station Klaara, were invited to participate the evaluation process. Members of Youth Council were used as a control group. Data for Multiple Constituency Evaluation was collected in three phases: questionnaire, Learning Café method and piloting NettiKlaara online services. Key information produced in Multiple Constituency Evaluation was summarized onto so called valuable phrases.

Results from evaluation shows that developing internet-based services for adolescences was significant and important topic for development project. Young people need social services that are easy to access, whilst it is important to hear their opinions when developing services for youth. Staff expertise and commitment in Youth Station Klaara were highlighted in evaluation. Because of tight project schedule the product, NettiKlaara wasn’t launched in time. However, problems were solved with good cooperation between professionals. Results from piloting NettiKlaara indicates that adolescences found product itself important and useful, and they were willing to recommend it to their friends.