Lihavuuden painostigma terveydenhuollossa ja eettisesti kestävä kohtaaminen osana hoitotyötä
Lehtimäki, Indira (2026)
Lehtimäki, Indira
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604227461
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604227461
Tiivistelmä
Kehittämistyön tavoitteena on edistää hoitotyön käytäntöjä, joissa lihavien potilaiden kohtaaminen perustuu eettisiin periaatteisiin, yhdenvertaiseen vuorovaikutukseen ja näyttöön perustuviin päätöksentekoprosesseihin. Sen lisäksi tarkoituksena on lisätä terveydenhuollon opiskelijoiden ymmärrystä stigma ilmiöstä ja sen vaikutuksista hoitotyöhön sekä vahvistaa heidän ammatillista osaamistaan. Työ toteutettiin osana Seinäjoen ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen ja tutkimushanketta.
Oppitunnille osallistui 16 toisen vuosikurssin sairaanhoitajaopiskelijaa. Oppimiskokonaisuus rakentui useasta toisiaan täydentävästä pedagogisesta vaiheesta, ennakkokyselystä, teoriaosiosta, pienryhmätyöskentelystä, ryhmäesityksistä, yhteisestä keskustelusta sekä oppitunnin päättävästä palautekyselystä. Tällaisella rakenteella pyrittiin tukemaan opiskelijoiden aktiivisuutta, reflektiivisyyttä ja tiedollista syventymistä.
Integroidun kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että eettisesti kestävä kohtaaminen terveydenhuollossa on moniulotteinen kokonaisuus, jossa arvoperusta, vuorovaikutus, ammatillinen osaaminen ja rakenteelliset tekijät limittyvät toisiinsa. Keskeistä on ihmisarvon, autonomian ja yhdenvertaisuuden kunnioittaminen sekä potilaan fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien huomioiminen hoidossa. Kokonaisvaltainen potilaskeskeinen vuorovaikutus oli keskeistä osa eettistä kohtaamista. Empaattinen, kuunteleva ja osallistava viestintä vahvisti potilaan luottamusta, osallisuutta ja hoitoon sitoutumista. Tunneäly näyttäytyi keskeisenä ammatillisena taitona, joka tukee sensitiivistä vuorovaikutusta ja potilaan toimijuutta.
Oppitunnille osallistui 16 toisen vuosikurssin sairaanhoitajaopiskelijaa. Oppimiskokonaisuus rakentui useasta toisiaan täydentävästä pedagogisesta vaiheesta, ennakkokyselystä, teoriaosiosta, pienryhmätyöskentelystä, ryhmäesityksistä, yhteisestä keskustelusta sekä oppitunnin päättävästä palautekyselystä. Tällaisella rakenteella pyrittiin tukemaan opiskelijoiden aktiivisuutta, reflektiivisyyttä ja tiedollista syventymistä.
Integroidun kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että eettisesti kestävä kohtaaminen terveydenhuollossa on moniulotteinen kokonaisuus, jossa arvoperusta, vuorovaikutus, ammatillinen osaaminen ja rakenteelliset tekijät limittyvät toisiinsa. Keskeistä on ihmisarvon, autonomian ja yhdenvertaisuuden kunnioittaminen sekä potilaan fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien huomioiminen hoidossa. Kokonaisvaltainen potilaskeskeinen vuorovaikutus oli keskeistä osa eettistä kohtaamista. Empaattinen, kuunteleva ja osallistava viestintä vahvisti potilaan luottamusta, osallisuutta ja hoitoon sitoutumista. Tunneäly näyttäytyi keskeisenä ammatillisena taitona, joka tukee sensitiivistä vuorovaikutusta ja potilaan toimijuutta.
