Peilissä perhe – tilannekortit vanhempien mentalisaation tukemiseen lastensuojelun avohuollon perhekuntoutuksessa
Naukkarinen, Saana (2026)
Naukkarinen, Saana
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604247662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604247662
Tiivistelmä
Tämän kehittämismuotoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää työväline, joka tukee vanhempien mentalisaatiokyvyn vahvistamista lastensuojelun avohuollon perhekuntoutuksessa. Työ toteutettiin yhteistyössä Tampereella toimivan SOS-Lapsikylän perhekuntoutusyksikön kanssa. Tavoitteena oli luoda käytännönläheinen ja helposti käyttöönotettava työväline, joka tukee työntekijöitä ohjaustyössä sekä edistää vanhemman kykyä ymmärtää lapsen tunteita, tarpeita ja käyttäytymistä.
Teoreettinen viitekehys perustui mentalisaatioteoriaan, vanhemmuuden tukemiseen sekä lastensuojelun avohuollon kontekstiin. Kehittämistyön menetelminä hyödynnettiin ryhmä-haastattelua ja dialogista vuorovaikutusta työelämäkumppanin kanssa. Ryhmähaastattelun avulla kartoitettiin työntekijöiden kokemuksia mentalisaation tukemisen haasteista, työvälineisiin kohdistuvista tarpeista sekä niiden käytettävyydestä.
Opinnäytetyön tuotoksena kehitettiin Peilissä perhe -tilannekortit, jotka sisältävät 16 kuvallista korttia sekä käyttöohjeet. Kortit kuvaavat lastensuojelun perheille tyypillisiä arjen tilanteita ja niiden tarkoituksena on herättää keskustelua lapsen ja vanhemman tunteista, ajatuksista ja tarpeista. Kuvallinen ja ulkoistava lähestymistapa tukee reflektiivistä työotetta ja helpottaa mentalisaation tarkastelua erityisesti kuormittuneissa tilanteissa.
Työvälineen arviointi toteutettiin sähköpostitse kerätyn palautteen avulla. Palautteen perusteella tilannekortit koettiin helppokäyttöisiksi, keskustelua herättäviksi ja työskentelyä tukeviksi. Kortit mahdollistivat syvällisemmän vuorovaikutuksen erityisesti tilanteissa, joissa keskustelu muuten olisi jäänyt pinnalliseksi. Lisäksi tunnistettiin jatkokehittämisen mahdollisuuksia, kuten korttien laajentaminen eri-ikäisille lapsille ja yhdistäminen muihin työmenetelmiin.
Kehitetty työväline vastaa käytännön työn tarpeisiin ja tukee mentalisaatiota vahvistavaa työotetta lastensuojelun perhekuntoutuksessa. Tilannekortit yhdistävät teoreettisen ymmärryksen ja käytännön työskentelyn sekä tukevat vanhemman reflektiivistä ajattelua ja lapsen näkökulman huomioimista arjen vuorovaikutustilanteissa.
Teoreettinen viitekehys perustui mentalisaatioteoriaan, vanhemmuuden tukemiseen sekä lastensuojelun avohuollon kontekstiin. Kehittämistyön menetelminä hyödynnettiin ryhmä-haastattelua ja dialogista vuorovaikutusta työelämäkumppanin kanssa. Ryhmähaastattelun avulla kartoitettiin työntekijöiden kokemuksia mentalisaation tukemisen haasteista, työvälineisiin kohdistuvista tarpeista sekä niiden käytettävyydestä.
Opinnäytetyön tuotoksena kehitettiin Peilissä perhe -tilannekortit, jotka sisältävät 16 kuvallista korttia sekä käyttöohjeet. Kortit kuvaavat lastensuojelun perheille tyypillisiä arjen tilanteita ja niiden tarkoituksena on herättää keskustelua lapsen ja vanhemman tunteista, ajatuksista ja tarpeista. Kuvallinen ja ulkoistava lähestymistapa tukee reflektiivistä työotetta ja helpottaa mentalisaation tarkastelua erityisesti kuormittuneissa tilanteissa.
Työvälineen arviointi toteutettiin sähköpostitse kerätyn palautteen avulla. Palautteen perusteella tilannekortit koettiin helppokäyttöisiksi, keskustelua herättäviksi ja työskentelyä tukeviksi. Kortit mahdollistivat syvällisemmän vuorovaikutuksen erityisesti tilanteissa, joissa keskustelu muuten olisi jäänyt pinnalliseksi. Lisäksi tunnistettiin jatkokehittämisen mahdollisuuksia, kuten korttien laajentaminen eri-ikäisille lapsille ja yhdistäminen muihin työmenetelmiin.
Kehitetty työväline vastaa käytännön työn tarpeisiin ja tukee mentalisaatiota vahvistavaa työotetta lastensuojelun perhekuntoutuksessa. Tilannekortit yhdistävät teoreettisen ymmärryksen ja käytännön työskentelyn sekä tukevat vanhemman reflektiivistä ajattelua ja lapsen näkökulman huomioimista arjen vuorovaikutustilanteissa.
