Syömishäiriökuntoutujan elämän tilanteisiin osallistumista edistävät toimintakykytekijät ICF-luokituksen avulla kuvattuna

Abstract

Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö on osa yksityisen Elämän Nälkään Ry:n Syömishäiriökeskuksen kuntoutus- ja hoitoyksikön kuntoutuksen kehittämistä. Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata syömishäiriökuntoutujan elämän tilanteisiin osallistumista edistävät toimintakykytekijät Syömishäiriökeskuksen kokovuorokautisen osastohoidon nivelvaiheissa ICF-luokituksen mukaisesti. Tavoitteena oli syömishäiriökuntoutujan toimintakyvyn vahvistaminen. ICF-luokitusta laajennettiin tutkimuksellisessa kehittämistyössä subjektiivisella ulottuvuudella.

Tutkimuksellinen kehittämistyö noudatti toimintatutkimuksen lähestymistapaa. Kehittämistehtävät ratkaistiin Syömishäiriökeskuksen entisille asiakkaille toteutettuna fokusryhmähaastatteluna ja asiakkaista, läheisistä ja Syömishäiriökeskuksen työntekijöistä muodostetun kehittäjäryhmän keskustelun avulla. Kehittämisprosessissa syntyi kuvaus syömishäiriökuntoutujan elämän tilanteisiin osallistumista edistävistä toimintakykytekijöistä. Kuvausta voidaan hyödyntää syömishäiriökuntoutujan interventioiden suunnittelussa ja toteutuksessa, Syömishäiriökeskuksen järjestämän kuntoutuksen kehittämisessä sekä yhteiskunnallisella tasolla syömishäiriöihin liittyvän toimintakyvyn ja kuntoutuksen tarkastelussa.

Toimintakykytekijät luokittuivat kaikille laajennetun ICF-luokituksen osa-alueille, mutta suoritusten ja osallistumisen osa-alue sekä ympäristötekijöiden ja subjektiivisten kokemusten osa-alueet olivat korostuneita. On tärkeää, että syömishäiriökuntoutuja oppii uusia jokapäiväisessä elämässään tarvitsemia taitoja. Syömishäiriön tilalle on tultava osallistumista normaaliin elämään. Läheisten ja henkilökunnan tuki, kuntoutujaa kunnioittavat asenteet sekä ammattitaitoiset ja oikea-aikaiset palvelut ovat keskeisiä. Subjektiivisten kokemusten tulisi alkaa muuttua positiivisiksi jo kokovuorokautisen osastohoidon aikana.

Hoidon päättymisen jälkeen elämän tilanteisiin osallistuminen ei ole itsestäänselvyys. Yhteiskunnallisella tasolla tarkasteltuna on tärkeää, että kuntoutuja ei tipu palvelujen ulkopuolelle kuntoutusprosessinsa missään vaiheissa. Lisää tutkimuksia tarvitaan siitä, miten elämän tilanteisiin osallistuminen ja toimintakyky on huomioitu nykyisissä syömishäiriökuntoutujille suunnatuissa palveluissa.

This development project is part of the development work in Center for Eating Disorders In-patient Unit in Helsinki, Finland, upheld by a private non-profit organization. The purpose of the development project was to describe the functioning factors during the middle and end phases of the center’s in-patient treatment, which enhance eating disorder patient’s participation in life situations. The goal of this project was strengthen the functioning of eating disorder patient. The description was made using ICF-classification extended with subjective dimension.

The development project was conducted by using action research methods. The research questions were examined in a focus-group interview consisting of former clients and in a development group discussion involving former clients, family members and members of staff from the in-patient unit. The development process produced a description of functioning factors, which enhance eating disorder patient’s participation in life situations. The description can be used in planning and implementing interventions for eating disorder patient, in development of rehabilitation organized by Center for Eating Disorders In-patient Unit and in public discussion about functioning and rehabilitation of eating disorder patients.

According to the results of the development project, functioning factors were categorized in all components of the extended ICF-classification, but activities and participation, environmental factors and subjective experiences stood out the most. It is important that the patient learns new skills required in everyday life. The eating disorder needs to be replaced by participation in normal life situations. The support provided by family members and health care personnel, respectful attitude towards the patient and timely, professional services are essential. Positive development in subjective experiences should be detected already during the in-patient treatment.

After in-patient treatment, participation in life situations cannot be taken for granted. From a societal perspective, it is important that patient does not fall out of services during any stage of rehabilitation. Additional research is required in order to determine to what extent participation in life situations and functioning are taken into account in common services for eating disorder patients.