Romaninuorten kokemuksia osallisuutta ja minäpystyvyyttä vahvistavasta hanketoiminnasta
Grönqvist, Merenne; Lundahn-Ahti, Satu (2026)
Grönqvist, Merenne
Lundahn-Ahti, Satu
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605049094
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605049094
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella hankkeeseen osallistuneiden nuorten kokemuksia Mahdollisuus osallisuuteen -hankkeen toiminnasta sekä selvittää, millä tavoin hanke tukee heidän osallisuuttaan sekä minäpystyvyyttään. Tavoitteena oli tuottaa työelämälähtöistä tietoa, jota voidaan hyödyntää hanketoiminnan ja romaninuorille suunnattujen palveluiden kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Mahdollisuus osallisuuteen -hankkeen kanssa, jota toteuttavat Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Suomen Romanifoorumi. Hanketta osa rahoittaa Euroopan unionin sosiaalirahasto Plus.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistui neljä nuorta sekä kolme hankkeen työntekijää. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Haastatteluaineiston perusteella hanke näyttäytyi merkittävänä osallisuutta ja toimijuutta vahvistavana toimintaympäristönä. Aineisto viittaa siihen, että hankkeeseen osallistuminen tuki nuorten minäpystyvyyttä, osallisuuden kokemuksia sekä arjen hallintaa. Lisäksi hanke tarjosi konkreettista tukea koulutus- ja työelämäpoluilla etenemiseen. Haastatteluissa korostui kokemus kuulluksi tulemisesta ja yksilöllisestä kohtaamisesta, jotka vahvistivat luottamusta omiin kykyihin.
Tuloksissa nousi esiin myös yhteisöllisyyden merkitys. Hanke tarjosi turvallisen ympäristön vertaistuelle ja kokemusten jakamiselle, mikä vahvisti yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähensi ulkopuolisuuden kokemuksia. Lisäksi hankkeen vaikutukset ulottuivat yksilötasoa laajemmalle, sillä osa nuorista sovelsi oppimaansa omaan arkeensa ja perheeseensä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että matalan kynnyksen, luottamukseen perustuva ja kulttuurisensitiivinen hanketoiminta voi merkittävästi edistää nuorten osallisuutta ja hyvinvointia. Minäpystyvyyden vahvistuminen näyttäytyy keskeisenä tekijänä koulutus- ja työelämäpoluille kiinnittymisessä.
Aihe on ajankohtainen, sillä romaninuorten osallisuuden vahvistaminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat keskeisiä yhteiskunnallisia tavoitteita. Jatkotutkimuksessa olisi tärkeää tarkastella hanketoiminnan pitkäaikaisia vaikutuksia sekä sitä, miten vastaavia toimintamalleja voitaisiin juurruttaa osaksi pysyviä käytäntöjä.
Asiasanat: hanketoiminta, minäpystyvyys, osallisuus, romaninuoret
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistui neljä nuorta sekä kolme hankkeen työntekijää. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Haastatteluaineiston perusteella hanke näyttäytyi merkittävänä osallisuutta ja toimijuutta vahvistavana toimintaympäristönä. Aineisto viittaa siihen, että hankkeeseen osallistuminen tuki nuorten minäpystyvyyttä, osallisuuden kokemuksia sekä arjen hallintaa. Lisäksi hanke tarjosi konkreettista tukea koulutus- ja työelämäpoluilla etenemiseen. Haastatteluissa korostui kokemus kuulluksi tulemisesta ja yksilöllisestä kohtaamisesta, jotka vahvistivat luottamusta omiin kykyihin.
Tuloksissa nousi esiin myös yhteisöllisyyden merkitys. Hanke tarjosi turvallisen ympäristön vertaistuelle ja kokemusten jakamiselle, mikä vahvisti yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähensi ulkopuolisuuden kokemuksia. Lisäksi hankkeen vaikutukset ulottuivat yksilötasoa laajemmalle, sillä osa nuorista sovelsi oppimaansa omaan arkeensa ja perheeseensä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että matalan kynnyksen, luottamukseen perustuva ja kulttuurisensitiivinen hanketoiminta voi merkittävästi edistää nuorten osallisuutta ja hyvinvointia. Minäpystyvyyden vahvistuminen näyttäytyy keskeisenä tekijänä koulutus- ja työelämäpoluille kiinnittymisessä.
Aihe on ajankohtainen, sillä romaninuorten osallisuuden vahvistaminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat keskeisiä yhteiskunnallisia tavoitteita. Jatkotutkimuksessa olisi tärkeää tarkastella hanketoiminnan pitkäaikaisia vaikutuksia sekä sitä, miten vastaavia toimintamalleja voitaisiin juurruttaa osaksi pysyviä käytäntöjä.
Asiasanat: hanketoiminta, minäpystyvyys, osallisuus, romaninuoret
