Asukkaiden osallisuus hoitotyön arjessa
Mannila, Arja (2015)
Mannila, Arja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127627
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127627
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää asukkaiden kokemuksia siitä, miten osallisuus ilmenee hoitotyön arjessa. Tavoitteena oli saada tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä hoidon laatua palvelukodissa.
Tutkimuksessa kuvataan asukkaiden kokemuksia osallisuudesta. Teemoina ovat asukas palvelun kohteena, asukas palautteen antajana ja asukas osallisena palvelunsa ja hoitonsa kehittämisessä. Teemat perustuivat jo aikaisemmin muodostettuihin osallisuuden rooleihin ja niiden muotoihin. Tutkimus toteutettiin pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa palvelukodissa.Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla,haastattelemalla 9 asukasta. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimustulosten mukaan asukkaiden osallisuus arjessa liittyi päivittäisiin toimintoihin liittyviin arkirutiineihin, joissa oli yhtenä osana päihteettömyys. Suurin osa koki tekevänsä itsenäisiä päätöksiä arjessa. Esiin tuli kuitenkin sosiaalista arkuutta ja omien toiveiden vähättelyä. Yhteydet omaisiin olivat vähäisiä, mistä johtuen koettiin eristäytyneisyyttä. Asukkaiden asiantuntijuus ja tiedon hallinta liittyi asukkaiden tietämykseen sairauksiensa lääkehoidosta.
Pääasiassa asukkaat olivat tyytyväisiä palvelukodissa asumiseen. Asuminen koettiin asianmukaisena,turvallisena ja hyvänä paikkana olla ja elää. Hoitosuhteessa korostui vuorovaikutuksen tärkeys. Hyvän vastuuhoitajan ominaisuuksina korostettiin aitoa, välittävää ja keskustelevaa vuorovaikutusta, johon liittyivät hoitajan henkilökohtaiset ominaisuudet ja arvoperusta. Osallisuus hoitosuunnitelmien laatimisessa oli vähäistä tai sitä ei tiedostettu.
Asukaskeskeisyydessä osallisuus oli vuorovaikutussuhteiden ylläpitämistä muiden asukkaiden kanssa. Asukaskeskeisyys vastuuhoitajuuden näkökulmasta katsottuna jäi tässä tutkimuksessa epäselväksi. Osa tiesi vastuuhoitajansa, osa ei. Asukkaiden mieltymykset ja toimenpide-ehdotukset kohdistuivat pääasiassa aktiivisen arjen tukemiseen. Esiin tuotiin myös, että mahdollisuutta osallisuuteen olisi, jos mielenkiitoa riittäisi.
Aineiston perusteella jatkokehittämiskohteiksi muodostuivat: 1. Asukkaiden mukaan ottaminen oman hoitonsa suunnitteluun ja palveluiden kehittämistyöhön. 2. Aktiivisen arjen monipuolistaminen ja lisääminen asukkaiden toiveiden ja mieltymysten mukaisesti. 3. Hoitotyöhön liittyvien arvojen ja periaatteiden sisäistäminen vastuuhoitajuudessa.
Tutkimuksessa kuvataan asukkaiden kokemuksia osallisuudesta. Teemoina ovat asukas palvelun kohteena, asukas palautteen antajana ja asukas osallisena palvelunsa ja hoitonsa kehittämisessä. Teemat perustuivat jo aikaisemmin muodostettuihin osallisuuden rooleihin ja niiden muotoihin. Tutkimus toteutettiin pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa palvelukodissa.Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla,haastattelemalla 9 asukasta. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimustulosten mukaan asukkaiden osallisuus arjessa liittyi päivittäisiin toimintoihin liittyviin arkirutiineihin, joissa oli yhtenä osana päihteettömyys. Suurin osa koki tekevänsä itsenäisiä päätöksiä arjessa. Esiin tuli kuitenkin sosiaalista arkuutta ja omien toiveiden vähättelyä. Yhteydet omaisiin olivat vähäisiä, mistä johtuen koettiin eristäytyneisyyttä. Asukkaiden asiantuntijuus ja tiedon hallinta liittyi asukkaiden tietämykseen sairauksiensa lääkehoidosta.
Pääasiassa asukkaat olivat tyytyväisiä palvelukodissa asumiseen. Asuminen koettiin asianmukaisena,turvallisena ja hyvänä paikkana olla ja elää. Hoitosuhteessa korostui vuorovaikutuksen tärkeys. Hyvän vastuuhoitajan ominaisuuksina korostettiin aitoa, välittävää ja keskustelevaa vuorovaikutusta, johon liittyivät hoitajan henkilökohtaiset ominaisuudet ja arvoperusta. Osallisuus hoitosuunnitelmien laatimisessa oli vähäistä tai sitä ei tiedostettu.
Asukaskeskeisyydessä osallisuus oli vuorovaikutussuhteiden ylläpitämistä muiden asukkaiden kanssa. Asukaskeskeisyys vastuuhoitajuuden näkökulmasta katsottuna jäi tässä tutkimuksessa epäselväksi. Osa tiesi vastuuhoitajansa, osa ei. Asukkaiden mieltymykset ja toimenpide-ehdotukset kohdistuivat pääasiassa aktiivisen arjen tukemiseen. Esiin tuotiin myös, että mahdollisuutta osallisuuteen olisi, jos mielenkiitoa riittäisi.
Aineiston perusteella jatkokehittämiskohteiksi muodostuivat: 1. Asukkaiden mukaan ottaminen oman hoitonsa suunnitteluun ja palveluiden kehittämistyöhön. 2. Aktiivisen arjen monipuolistaminen ja lisääminen asukkaiden toiveiden ja mieltymysten mukaisesti. 3. Hoitotyöhön liittyvien arvojen ja periaatteiden sisäistäminen vastuuhoitajuudessa.