Lumensyvyysmittaus konenäköä hyödyntäen
Penttinen, Eero (2026)
Penttinen, Eero
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052014255
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052014255
Tiivistelmä
Konenäköä ei ole hyödynnetty laajassa mittakaavassa lumen syvyyden mittaamisessa Suomessa. Ilmatieteen laitos tutkii ja on tutkinut mahdollisuuksia konenäön hyödyntämiseen lumen syvyyden mittaamisessa
jo useiden vuosien ajan. Tehtävänä oli kehittää menetelmää mittauksen toteutukseen. Tavoitteena oli
luoda edullinen, helposti käyttöönotettava menetelmä, jolla päästään hyvään tarkkuuteen.
Tutkimuksen toteutus jakaantui kahteen osaan. Aluksi kartoitettiin tietoperustaa tutustumalla aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Sekä ulkomailta, että kotimaasta löytyi jonkin verran hyvää tutkimusta aiheesta, mistä
ilmeni myös haasteet, mitä konenäköjärjestelmät kohtaavat. Kartoituksen jälkeen seurasi toinen vaihe, eli
kehittämistyö. Kirjallisuuskatsauksen keinoin toteutetun kartoituksen pohjalta arvioitiin sopivimmat menetelmät, sekä lähdettiin kehittämään uutta toteutusta, mikä perustui ennen kaikkea mittausolosuhteiden
optimoimiseen.
Tutkimuksessa tavoitteena oli löytää olosuhteet, joissa mittaaminen olisi säännöllisesti mahdollisimman
luotettavaa. Mittauspaikan fyysisten rakenteiden kehityksen lisäksi kehitettiin kevyt konenäkösovellus
osana projektia. Sovellus haluttiin pitää kevyenä, jotta menetelmän käyttöönotto ei ole riippuvainen kyseinen ohjelmiston käytettävissä tosielämässä. Menetelmän testaukset aloitettiin pienoismallikokeiluina, jotka
antoivat osviittaa menetelmän mahdollisesta toimivuudesta, mutta johtuen aikaisesta keväästä menetelmää ei pystytty testaamaan oikeissa olosuhteissa.
Pienoismallikokeilujen perusteella menetelmä on lupaava. Jatkotestauksia varten tässä tutkimuksessa laadittiin ohjeistus tulevien kenttäkokeiden toteutukseen. Ne pitävät sisällään ohjeet rakenteista, niiden asettelusta sekä ohjeen alkeellisen konenäkösovelluksen laadintaan. Sovelluksen jatkokehityksen kannalta näiden ohjeiden perusteella saadaan hyvät lähtökohdat kenttäkokeisiin.
jo useiden vuosien ajan. Tehtävänä oli kehittää menetelmää mittauksen toteutukseen. Tavoitteena oli
luoda edullinen, helposti käyttöönotettava menetelmä, jolla päästään hyvään tarkkuuteen.
Tutkimuksen toteutus jakaantui kahteen osaan. Aluksi kartoitettiin tietoperustaa tutustumalla aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Sekä ulkomailta, että kotimaasta löytyi jonkin verran hyvää tutkimusta aiheesta, mistä
ilmeni myös haasteet, mitä konenäköjärjestelmät kohtaavat. Kartoituksen jälkeen seurasi toinen vaihe, eli
kehittämistyö. Kirjallisuuskatsauksen keinoin toteutetun kartoituksen pohjalta arvioitiin sopivimmat menetelmät, sekä lähdettiin kehittämään uutta toteutusta, mikä perustui ennen kaikkea mittausolosuhteiden
optimoimiseen.
Tutkimuksessa tavoitteena oli löytää olosuhteet, joissa mittaaminen olisi säännöllisesti mahdollisimman
luotettavaa. Mittauspaikan fyysisten rakenteiden kehityksen lisäksi kehitettiin kevyt konenäkösovellus
osana projektia. Sovellus haluttiin pitää kevyenä, jotta menetelmän käyttöönotto ei ole riippuvainen kyseinen ohjelmiston käytettävissä tosielämässä. Menetelmän testaukset aloitettiin pienoismallikokeiluina, jotka
antoivat osviittaa menetelmän mahdollisesta toimivuudesta, mutta johtuen aikaisesta keväästä menetelmää ei pystytty testaamaan oikeissa olosuhteissa.
Pienoismallikokeilujen perusteella menetelmä on lupaava. Jatkotestauksia varten tässä tutkimuksessa laadittiin ohjeistus tulevien kenttäkokeiden toteutukseen. Ne pitävät sisällään ohjeet rakenteista, niiden asettelusta sekä ohjeen alkeellisen konenäkösovelluksen laadintaan. Sovelluksen jatkokehityksen kannalta näiden ohjeiden perusteella saadaan hyvät lähtökohdat kenttäkokeisiin.
