Viittomakielen tulkkien kokemuksia tulkkauksesta asiakkaille, joilla on viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia

Abstract

Opinnäytetyöni tavoitteena oli kerätä viittomakielen tulkkien kokemuksia tulkkauksesta asiakkaille, joilla on viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia. Työni tilaajana toimi paikallinen tulkkausalan yritys TulkkausILONA Oy ja työelämänohjaajana Reeta Ahosilta. Koska tutkielmani aiheesta ei ole aiempaa tietoa, se on hyödyllinen viittomakielentulkkausalalle sekä sen kehittämiselle.

Tutkimukseni oli laadullinen kvalitatiivinen tutkimus, jossa oli määrällisen tutkimuksen piirteitä. Työni tutkimusmenetelmänä oli kartoittava sähköinen kysely. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat 1. Onko viittomakielen tulkeilla ollut asiakkaina henkilöitä, jolla olisi ollut viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia? Mikäli on, millaisia vammoja tai -sairauksia viittomakielen tulkkien asiakkailla on kuulovamman lisäksi ollut? 2. Mikäli tulkkaustilanteen vuorovaikutuksessa on ilmennyt ongelmia, viittomakielen tulkin tulkatessa asiakkaalle, jolla on viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia, millaisia tulkkauskeinoja tulkki on käyttänyt tilanteen sujuvoittamiseksi? ja 3. Voisiko asiakkaiden, joilla on viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia, tulkkauspalveluja viittomakielen tulkkien mielestä kehittää?

Suurin osa viittomakielen tulkeista on tulkannut asiakkaille, joilla on viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia. Yleisimmät vamma- ja sairausryhmät ovat kehitysvamma, CP-oireyhtymä ja reuma. Viittomakielen tulkit yrittävät sujuvoittaa tulkkaustilanteiden vuorovaikutusta erilaisilla keinoilla, kuten etukäteen valmistautumisella, viestin sisällön varmistamisella ja tulkkauksen konkreettisuuden lisäämisellä. Viittomakielen tulkit haluavat kehittää tulkkauspalveluja kohderyhmän kohdalla esimerkiksi koulutuksen, tulkkirinkien, yhteistyön ja asiakkaan terveydentilasta etukäteen tiedottamisen avulla.

Tutkielman tuloksena on, että asiakkaat, joilla on viittomakielen ilmaisuun vaikuttavia liitännäisvammoja tai -sairauksia ovat yksi melko yleinen viittomakielen tulkkien asiakasryhmä. Asiakasryhmässä on selvästi eniten edustettuina tietyt vamma- ja sairausryhmät, mutta vastauksista tuli myös ilmi, että kohderyhmä koetaan vaihtelevaksi ja yksilölliseksi. Asiakkaiden liitännäisvammat tai -sairaudet vaikuttavat tulkkauksen vuorovaikutukseen muuttaen sitä haasteellisemmaksi. Tätä sujuvoittamaan tulkit käyttävät aiemmin mainittuja tulkkauskeinoja. Koska kohderyhmän liitännäisvammojen ja -sairauksien koetaan vaikuttavan tulkkauksen vuorovaikutukseen lisäämällä sen haasteellisuutta, voi tuloksista päätellä, että viittomakielen tulkit kokevat epävarmuutta tulkatessaan kyseiselle asiakasryhmälle. Suurin osa vastaajista haluaa kehittää kohderyhmän tulkkauspalveluita, jonka vuoksi voi ajatella että kyseiset kehityksenkohteet koetaan vajavaisiksi.

The aim of my thesis is to collect the sign language interpreter’s experiences about hearing impaired who have other disabilities and diseases that affect their sign language output. The subscriber of my work was local interpreting business TulkkausILONA Oy and my mentor was Reeta Ahosilta. Because there are not any previous researches on the topic, it is useful for the sign language interpreting field and its development.

My thesis was qualitative research but it also included quantitative features. Method of the thesis was an electronic survey. My research questions were directed to sign language interpreters who had interpreted to hearing impaired who have other disabilities and diseases that affect their sign language output. My research questions were: 1. Did sign language interpreters have above mentioned customers? If they did, what kind of disabilities and diseases did the customers have? 2. If the interpreting situations there were interaction problems, what kind of interpreting methods interpreters used to make the situations more fluent? and 3. Did interpreters think that the customers’ interpreting services could be developed?

Most of the sign language interpreters that answered my survey, had interpret to hearing impaired who have other disabilities and diseases that affect their sign language output. The most general disabilities and diseases were mentally disability, Cerebral Palsy and rheumatism. Interpreters tried to make the interpreting situations more fluent with for example in advance preparation, confirming the message and adding the substance. Sign language interpreters wanted to develop interpreting services concerning these customers for example through education, interpreter circles, collaboration and by informing interpreters about customer’s disabilities and diseases.

Results of the thesis are that the hearing impaired that have other disabilities and diseases that affect their sign language output are pretty common sign language interpreters’ customers. Some disabilities and diseases are more common, but the customers are still variable and individual group. Hearing impaired customers’ other disabilities and diseases affect interpreting situations by making the interaction more challenging. Because of that, interpreters try to make the situations more fluent by using different interpreting methods. Because the interpreters think that the disabilities and diseases are making the interaction more challenging, conclusions can be made that the interpreters are unsure about interpreting to the customers. The majority of the interpreters wanted to develop the interpreting services. The conclusion can be made that the interpreters think that the services are imperfect.