Virikkeistämisen käyttöönotto case-tilalla lihanautojen lastauksen sujuvoittamiseksi
Aitto-oja, Karoliina (2026)
Aitto-oja, Karoliina
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052215427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052215427
Tiivistelmä
Nautojen lastaustilanteet ovat keskeinen osa lihanautatilojen arkea, mutta samalla ne voivat olla sekä eläimille että ihmisille kuormittavia tai stressaavia. Eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen on tarpeen kiinnittää yhä enemmän huomiota, mikä lisää tarvetta kehittää uusia käytännön keinoja esimerkiksi nautojen käsittelytilanteisiin. Virikkeistäminen on yksi keino tukea nautojen hyvinvointia ja käsiteltävyyttä, mutta sen hyödyntäminen lihanautatiloilla on toistaiseksi
vähäistä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli ottaa virikkeistäminen käyttöön case-tilan lihanaudoilla ja selvittää, miten se vaikuttaa niiden käyttäytymiseen ja teuraslastauksen sujuvuuteen. Työn tarkoituksena oli myös tuottaa käytännönläheistä tietoa virikkeistämisen hyödyntämisestä osana nautakarjan hoitoa. Työ toteutettiin käytännön kehittämistehtävänä, jossa sonneja
virikkeistettiin kuuden viikon ajan ennen teuraskuljetusta ja niiden käyttäytymistä verrattiin ei-virikkeistettyjen sonnien käyttäytymiseen. Aineisto kerättiin havainnoimalla ja videoimalla sonnien käyttäytymistä virikkeistämisjakson aikana sekä lastaustilanteessa. Käyttäytymistä arvioitiin ennalta määriteltyjen mittareiden avulla.
Tulosten perusteella virikkeistetyt sonnit reagoivat virikkeisiin pääosin kiinnostuneesti ja virikkeet lisäsivät niiden aktiivisuutta ja lajityypillistä käyttäytymistä. Lastaustilanteessa virikkeistettyjen sonnien liikkuminen oli keskimäärin hieman sujuvampaa kuin ei-virikkeistettyjen sonnien. Erityisesti karsinasta poistumiseen kulunut aika oli virikkeistetyillä sonneilla lyhyempi. Sen sijaan lastaussillalla kuluneessa ajassa tai yleisessä levottomuudessa ei havaittu merkittäviä eroja ryhmien välillä. Tulosten luotettavuuteen saattaa vaikuttaa pieni
otoskoko, lastaustilanteiden eri ajankohta sekä lastaustilanteen useat samanaikaiset stressitekijät.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että virikkeistäminen tukee nautojen hyvinvointia ja voi edistää lastaustilanteiden sujuvuutta, mutta se ei yksinään riitä valmistamaan eläimiä lastaukseen. Sujuva lastaus edellyttää edelleen rauhallista käsittelyä, toimivia tilaratkaisuja ja nautojen käyttäytymisen ymmärtämistä. Jatkossa virikkeistämisen vaikutuksia olisi hyödyllistä tutkia suuremmalla otoskoolla ja pidemmällä aikavälillä.
vähäistä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli ottaa virikkeistäminen käyttöön case-tilan lihanaudoilla ja selvittää, miten se vaikuttaa niiden käyttäytymiseen ja teuraslastauksen sujuvuuteen. Työn tarkoituksena oli myös tuottaa käytännönläheistä tietoa virikkeistämisen hyödyntämisestä osana nautakarjan hoitoa. Työ toteutettiin käytännön kehittämistehtävänä, jossa sonneja
virikkeistettiin kuuden viikon ajan ennen teuraskuljetusta ja niiden käyttäytymistä verrattiin ei-virikkeistettyjen sonnien käyttäytymiseen. Aineisto kerättiin havainnoimalla ja videoimalla sonnien käyttäytymistä virikkeistämisjakson aikana sekä lastaustilanteessa. Käyttäytymistä arvioitiin ennalta määriteltyjen mittareiden avulla.
Tulosten perusteella virikkeistetyt sonnit reagoivat virikkeisiin pääosin kiinnostuneesti ja virikkeet lisäsivät niiden aktiivisuutta ja lajityypillistä käyttäytymistä. Lastaustilanteessa virikkeistettyjen sonnien liikkuminen oli keskimäärin hieman sujuvampaa kuin ei-virikkeistettyjen sonnien. Erityisesti karsinasta poistumiseen kulunut aika oli virikkeistetyillä sonneilla lyhyempi. Sen sijaan lastaussillalla kuluneessa ajassa tai yleisessä levottomuudessa ei havaittu merkittäviä eroja ryhmien välillä. Tulosten luotettavuuteen saattaa vaikuttaa pieni
otoskoko, lastaustilanteiden eri ajankohta sekä lastaustilanteen useat samanaikaiset stressitekijät.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että virikkeistäminen tukee nautojen hyvinvointia ja voi edistää lastaustilanteiden sujuvuutta, mutta se ei yksinään riitä valmistamaan eläimiä lastaukseen. Sujuva lastaus edellyttää edelleen rauhallista käsittelyä, toimivia tilaratkaisuja ja nautojen käyttäytymisen ymmärtämistä. Jatkossa virikkeistämisen vaikutuksia olisi hyödyllistä tutkia suuremmalla otoskoolla ja pidemmällä aikavälillä.
