Kotona asuvien ikäihmisten ruokatottumukset ja ravitsemus Kalajoen kaupungissa
Kumpula, Paula (2015)
Kumpula, Paula
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505158281
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505158281
Tiivistelmä
Ikäihmisten hyvä ravitsemustila, säännöllinen ruokailu ja riittävä ravinnonsaanti ovat olennaisen tärkeitä asioita kotona asumisen tukemisessa.
Sairauksien ja avuntarpeen lisääntyessä usein myös ravitsemustila heikkenee. Virheravitsemuksesta seuraa lisääntynyttä sairastuvuutta, tahatonta laihtumista, lihaskadon kiihtymistä ja toimintakyvyn heikkenemistä. Samoin sairauksista toipuminen hidastuu tai estyy.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2013/980 (Ikälaki) velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelman toimenpiteistä, joilla se tukee ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä, sekä itsenäistä suoriutumista. Suunnittelussa tulee painottaa kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä.
Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kalajoen kaupungissa kotona asuvien ≥ 75–vuotiaiden ikäihmisten ravitsemuksellista nykytilaa. Tutkimusaineisto koottiin kyselylomakkeella, jossa heiltä kysyttiin tietoja elintarvikkeiden hankinnasta, ruoanvalmistustavoista, aterioinnista, elintarvikkeiden käytöstä, itse koetusta terveyden- ja ravitsemustilasta sekä saadusta ravitsemusohjauksesta.
Tutkimuksen pääkohderyhmänä olivat kotonaan asuvat ≥ 75–vuotiaat (n=76), päivätoiminnan ryhmissä olevat henkilöt, joista osa kuului jo kotiin annettavien palveluiden piiriin ja osa heistä pystyi suoriutumaan kaikista toimistaan vielä itsenäisesti sekä kotona asuvat kotihoidon- ja ateriapalveluiden asiakkaina olevat henkilöt.
Tutkimuksen tulosten perusteella ravitsemusohjaukselle ja -neuvonnalle on tarvetta. Erityisesti miesten ruokailuun ja ravitsemuksellisiin asioihin kokonaisuudessaan tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Tulosten mukaan alle puolet yksin ruokailevista miehistä ilmoitti syövänsä säännöllisesti lounaan ja päivällisen ja puolet iltapalan. Yksin ruokailevista naisista 96 % ilmoitti syövänsä säännöllisesti lounaan, 80 % päivällisen ja 89 % iltapalan. Lisäksi avio- tai asumusero sekä leskeksi jääminen vaikuttavat ruokailtavien aterioiden määrään alentavasti.
Sairauksien ja avuntarpeen lisääntyessä usein myös ravitsemustila heikkenee. Virheravitsemuksesta seuraa lisääntynyttä sairastuvuutta, tahatonta laihtumista, lihaskadon kiihtymistä ja toimintakyvyn heikkenemistä. Samoin sairauksista toipuminen hidastuu tai estyy.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2013/980 (Ikälaki) velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelman toimenpiteistä, joilla se tukee ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä, sekä itsenäistä suoriutumista. Suunnittelussa tulee painottaa kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä.
Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kalajoen kaupungissa kotona asuvien ≥ 75–vuotiaiden ikäihmisten ravitsemuksellista nykytilaa. Tutkimusaineisto koottiin kyselylomakkeella, jossa heiltä kysyttiin tietoja elintarvikkeiden hankinnasta, ruoanvalmistustavoista, aterioinnista, elintarvikkeiden käytöstä, itse koetusta terveyden- ja ravitsemustilasta sekä saadusta ravitsemusohjauksesta.
Tutkimuksen pääkohderyhmänä olivat kotonaan asuvat ≥ 75–vuotiaat (n=76), päivätoiminnan ryhmissä olevat henkilöt, joista osa kuului jo kotiin annettavien palveluiden piiriin ja osa heistä pystyi suoriutumaan kaikista toimistaan vielä itsenäisesti sekä kotona asuvat kotihoidon- ja ateriapalveluiden asiakkaina olevat henkilöt.
Tutkimuksen tulosten perusteella ravitsemusohjaukselle ja -neuvonnalle on tarvetta. Erityisesti miesten ruokailuun ja ravitsemuksellisiin asioihin kokonaisuudessaan tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Tulosten mukaan alle puolet yksin ruokailevista miehistä ilmoitti syövänsä säännöllisesti lounaan ja päivällisen ja puolet iltapalan. Yksin ruokailevista naisista 96 % ilmoitti syövänsä säännöllisesti lounaan, 80 % päivällisen ja 89 % iltapalan. Lisäksi avio- tai asumusero sekä leskeksi jääminen vaikuttavat ruokailtavien aterioiden määrään alentavasti.