Sydänpotilaiden hoitoaikoihin ja hoidon laatuun vaikuttavat tekijät

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kokoava systemaattinen kirjallisuuskatsaus sydänpotilaiden hoitoaikoihin vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena oli koota hajanainen tutkimustieto sydänpotilaiden hoitoaikoihin vaikuttavista tekijöistä ja lisäksi tuottaa hoitotyössä konkreettisesti hyödynnettävää tietoa laadukkaan hoidon turvaamiseksi potilaille hoitoaikojen lyhentyessä. Opinnäytetyö oli osa Tulevaisuuden sairaala – Hoitotyön kehittämisprojekti 2009–2015 (Hoi-Pro).

Aineisto kerättiin hakukoneista CINAHL Complete, Medic, Joanna Briggs Institute (JBI), PubMed ja Theseus-verkkokirjasto. Lopulliseen opinnäytetyöhön valittiin 54 kansallista ja kansainvälistä tutkimusta.

Tulokset osoittivat, että hoitoaikaan vaikuttavia tekijöitä on useita. Itsenäisillä hoitaja vastaanotoilla ja asiantuntijasairaanhoitajilla oli parantava vaikutus hoidon laatuun, mutta vaikutus hoitoaikaan vaihteli. Hoitosuunnitelmien teolla ja hoitotyön kirjaamisella oli positiivinen vaikutus sekä hoidon laatuun että hoitoaikaan. Masennuksella, deliriumilla ja ahdistuneisuudella oli pidentävä vaikutus hoitoaikaan, kun taas uskonnollisuus vaikutti lyhentävästi. Hoitotyön johtamisella oli heikon koordinoinnin ja hoitajien heikentyneen työssä jaksamisen kannalta pidentävä vaikutus hoitoaikaan. Kuntouttava työote, sairaalan organisointi, toiminnan sujuvuus sekä hoitotyön tuntien lisääminen lyhensivät hoitoaikaa. Kardiologisen diagnostiikan tehostaminen vaikutti hoitoaikaan lyhentävästi. Diabetes, painehaavat ja postoperatiivinen eteisvärinä puolestaan vaikuttivat hoitoaikaan pidentävästi. Myös potilaalle annetun veren säilytysiällä oli vaikutusta hoitoaikaan, samoin kuin totaalinestebalanssilla. Ylipainolla ja metabolisella oireyhtymällä oli hieman pidentävää vaikutusta hoitoaikaan, kun taas kuntoutuksella ja varhaisella mobilisaatiolla oli osassa tutkimuksista lyhentävä vaikutus. Sairaalainfektiot pidensivät potilaiden hoitoaikaa huomattavasti. Lisätutkimusta tarvitaan.

The purpose of this thesis was to create a systematic literature review of the factors that affect the length of stay (LOS) of cardiac patients. The aim of the thesis was to gather the previous research about the factors that affect cardiac patient’s LOS, and produce practical information to shorten LOS and ensure quality treatment for cardiac patients. This thesis was a part of Hos-pital of the Future – Nursing development project 2009-2015.

The material was gathered from the CINAHL Complete database, the Medic database, the Jo-anna Briggs Institute (JBI) database, the PubMed database and the Theseus online library. In total, 54 national and international studies were selected for review.

The results show, that there are multiple factors affecting the LOS. Nurse led clinics and spe-cialist nurses had a positive effect on the quality of treatment, but the effect on LOS varied. Creating nursing careplans and recording patient care information also had positive effects on both the quality of care and LOS. Depression, delirium and anxiety had prolonging ef-fect on LOS, while religiosity seemed to make length of stay shorter. Management of nurs-ing had both negative and positive effects on LOS: weak coordination and weak coping of work of nurses had negative effects on LOS. Rehabilitative approach to work, good organization and more working hours for nursing made LOS shorter. Strengthening cardiological diagnostics shortened LOS. Diabetes, pressure ulcers and postoperative atrial fibrillation made LOS longer. The preservation time of the blood given to the patients also had an effect on LOS, such as highly positive intraoperative fluid balance. Overweight and metabolic syndrome had a slight lengthening effect on LOS, while rehabilitation and early mobilization was mentioned in some studies to cut LOS. Hospital infections extended LOS significantly. Further study is needed to examine the impact of these factors.