| dc.contributor.author | Ahvenlampi, Juha | - |
| dc.date.accessioned | 2015-05-21T07:02:30Z | |
| dc.date.available | 2015-05-21T07:02:30Z | |
| dc.date.issued | 2015 | - |
| dc.identifier.uri | URN:NBN:fi:amk-201505219290 | - |
| dc.identifier.uri | http://www.theseus.fi/handle/10024/93062 | |
| dc.description.abstract | Työ on tehty Neste Oilin Porvoon öljynjalostamolle. Insinöörityön tarkoituksena on selvittää hapanvesiyksikkö neljässä havaittua kapasiteettiongelmaa hapanveden määrästä johtuvan ylikuorman takia. Työssä tarkastellaan uusia tapoja tai vaihtoehtoja jalostamon hapanvesien siirtämiselle ja hapanvesiyksikkö neljän kapasiteettikuorman helpottamiselle. Hapanvedet syntyvät öljynjalostuksen eri vaiheissa. Tässä työssä selvitetään hapanvesilähteet jalostamolla ja analysoidaan niiden epäpuhtaudet. Tällä tavalla voidaan erottaa hapanvedet toisistaan ja tunnistaa vedet, joita voitaisiin mahdollisuuksien mukaan joko johtaa esimerkiksi jätevesilaitokselle tai uudelleen käyttää jalostamon prosessien eri vaiheissa.
Myöhemmin työssä selvitettiin tarkemmin tuotantolinjojen 1 - 3 alueen prosessiyksiköiden hapanvesiä. Tarkastelussa olivat tarvittavien putkistomuutosten rakentaminen ja epäpuhtauksien jätevesilaitokselle aiheuttamat vaikutukset.
Analyysien tarkastelun jälkeen pystyttiin löytämään hapanvesivirtoja, jotka ovat riittävän puhtaita johdettavaksi esimerkiksi suoraan jätevesilaitokselle ja näin helpottaa hapanvesiyksikkö neljän kapasiteettia.
Tuotantolinja yhden prosessien tuottamista hapanvesistä olisi mahdollista johtaa osa suoraan jätevesilaitokselle, jolloin hapanvesiyksikkö neljälle saavutettava hyöty hapanvesikuorman laskemisella olisi noin 7,5 prosenttia.
Tuotantolinja kolmosella sijaitsevan suolanpoistojärjestelmän tuottama hapanvesi olisi mahdollista hyödyntää suoraan raakaöljyn tislausyksikössä. Parhaimmillaan saavutettava hyöty hapanvesiyksikkö neljässä hapanvesikuorman laskemisella olisi noin 20 prosenttia. Tämä edellyttäisi kuitenkin tarkempaa jatkoselvitystä sekä suolanpoistimien että jätevesilaitoksen toiminnasta.
Selvityksessä kävi ilmi, että olisi hyvä mahdollistaa hapanvesien ajaminen hapanvesiyksikköjen välillä. Tämä mahdollistaisi hapanvesikuorman jakamisen ja näin helpottaisi hapanvesiyksikkö neljän kapasiteettia. Jotta yhdistämisestä saataisiin konkreettinen hyöty, tämä edellyttäisi kapasiteetinnostoprojektin toteuttamista hapanvesiyksikkö viidessä. | fi |
| dc.language.iso | fin | - |
| dc.publisher | Metropolia Ammattikorkeakoulu | - |
| dc.rights | All rights reserved | - |
| dc.title | Hapanvesiyksikkö neljän kapasiteettiongelma | fi |
| dc.type.ontasot | fi=AMK-opinnäytetyö|sv=YH-examensarbete|en=Bachelor's thesis| | |
| dc.identifier.dscollection | 10024/240 | - |
| dc.organization | Metropolia Ammattikorkeakoulu | - |
| dc.contributor.organization | Metropolia Ammattikorkeakoulu | - |
| dc.subject.keyword | Hapanvesiyksikkö | - |
| dc.subject.keyword | hapanvesi | - |
| dc.subject.keyword | analyysit | - |
| dc.subject.keyword | suolanpoisto | - |
| dc.subject.degreeprogram | fi=Kemiantekniikka|sv=Kemi|en=Chemical Engineering| | - |
| dc.subject.discipline | Kemiantekniikka | - |