Sosiaalisen kuntoutuksen kautta kohti uusia elämän haasteita
Aarinen, Päivi (2015)
Aarinen, Päivi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188722
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli saada selville, minkälaisen merkityksen ja kokemuksen kuntoutujat ovat saaneet ammatillisesti kuntouttavassa työtoiminnassa. Lisäksi kysyttiin kuntoutujan tulevaisuuden suunnitelmista. Haastateltavana oli kahdeksan kuntouttavan työtoiminnan kuntoutujaa, jotka osallistuvat kuntouttavaa työtoimintaan. Heillä oli ammatillinen perustutkinto hankittuna. Tutkimukseni on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua ja tutkimusanalyysinä sisällön analyysiä.
Tutkimuksen mukaan kuntouttava työtoiminta ei suoranaisesti tue kuntoutujan ammatillista kehittymistä. Tutkimus tuloksista nousi esiin selvästi, että kuntouttavassa työtoiminnassa kuntoutuja saa tukea arjessa selviytymiseen sekä kokemuksen päivärytmistä. Kuntoutujat kokivat kuntouttavan työtoiminnan työtehtävät liian yksinkertaisiksi eikä työtehtävissä ollut riittävästi sisällöllisesti tai ammatillisesti haasteita. Tutkimukseen osallistuvat suhtautuivat positiivisesti tulevaisuuteen. Haastateltavista osa halusi saada lisäkoulutusta sekä saada työpaikan omalta osaamisalueeltaan.
Ohjaajan rooli on keskeinen kuntouttavassa työtoiminnassa. Asiantuntevalla ohjauksella voidaan tukea ja lisätä kuntoutujan aktiivisuutta esimerkiksi työpajatoiminnassa. Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa kuntoutujalla on mahdollisuus kääntyä ongelmissaan eri asiantuntijan puoleen ja saada tukea asioihinsa ja kysymyksiinsä. Käytettävissä on Työ- ja Elinkeinotoimiston, Kelan, kuntoutusohjaajan, sosiaalityöntekijän ja terveydenhoitajan palvelut.
Tutkimuksen mukaan kuntouttava työtoiminta ei suoranaisesti tue kuntoutujan ammatillista kehittymistä. Tutkimus tuloksista nousi esiin selvästi, että kuntouttavassa työtoiminnassa kuntoutuja saa tukea arjessa selviytymiseen sekä kokemuksen päivärytmistä. Kuntoutujat kokivat kuntouttavan työtoiminnan työtehtävät liian yksinkertaisiksi eikä työtehtävissä ollut riittävästi sisällöllisesti tai ammatillisesti haasteita. Tutkimukseen osallistuvat suhtautuivat positiivisesti tulevaisuuteen. Haastateltavista osa halusi saada lisäkoulutusta sekä saada työpaikan omalta osaamisalueeltaan.
Ohjaajan rooli on keskeinen kuntouttavassa työtoiminnassa. Asiantuntevalla ohjauksella voidaan tukea ja lisätä kuntoutujan aktiivisuutta esimerkiksi työpajatoiminnassa. Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa kuntoutujalla on mahdollisuus kääntyä ongelmissaan eri asiantuntijan puoleen ja saada tukea asioihinsa ja kysymyksiinsä. Käytettävissä on Työ- ja Elinkeinotoimiston, Kelan, kuntoutusohjaajan, sosiaalityöntekijän ja terveydenhoitajan palvelut.