Puutteelliset natiiviröntgenlähetteet röntgenhoitajan työssä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, paljonko puutteelliset lähetteet aiheuttavat työtä röntgenhoitajalle. Opinnäytetyön tavoitteena on korostaa lähetteen tärkeyttä ja selvittää mitkä ovat puutteellisen lähetteen seuraukset. Tavoitteena on myös selvittää, paljonko puutteellisten lähetteiden täydentäminen vie aikaa röntgenhoitajalta ja minkälaista aiheutuva työ on. Opinnäytetyössä aineistonkeruu rajattiin natiiviröntgenlähetteisiin, koska natiivikuvaukset ovat yleisimmin tehtäviä röntgentutkimuksia. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeella (N=231) yhdestätoista Turun alueen kuvantamisyksiköstä viikon aikana. Tänä aikana röntgenhoitajat havaitsivat yhteensä 74 kappaletta puutteellisia lähetteitä (n=74). Kuvausyksiköiden röntgenhoitajat täyttivät kyselylomakkeen aina puutteellisen lähetteen havaittuaan arvioimalla lähetteen laatua ja sen seurauksia röntgenhoitajan työhön. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän mukaisesti. Aineistoa analysoitiin kuvailevan tilastotieteen menetelmien (prosentti- ja frekvenssijakaumat, keskiarvot) mukaisesti. Tuloksia havainnollistettiin taulukoiden ja kuvioiden avulla. Puutteellisia lähetteitä esiintyy röntgenosastoilla ja ne aiheuttavat työtä röntgenhoitajalle, josta seuraa muun muassa aikataulujen myöhästymistä. Puutteellisten lähetteiden määrä oli 2,7 % röntgenosastojen kaikkiin viikon lähetemääriin nähden. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että puutteellisen lähetteen yleisimmät syyt ovat siihen kirjattu väärä kuvauskohde ja väärä puoli. Suurimmassa osassa tapauksista röntgenhoitaja sai puuttuvat tiedot selville kysymällä potilaalta tai konsultoimalla kollegaa. Aikaa tietojen selvittelyyn kului röntgenhoitajalta keskimäärin viisi minuuttia, mikä on yksi kolmasosa potilaalle varatusta ajasta. Suurin osa puutteellisista lähetteistä ei aiheuttanut potilasturvallisuuden vaarantumista ja yleisin puutteellisen lähetteen seuraus oli aikataulun myöhästyminen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää röntgenlähetteiden laadun parantamiseen sekä puutteellisten lähetteiden arvioimiseen. Jatkotutkimuksena opinnäyteyölle voitaisiin selvittää myös muiden kuvantamismenetelmien lähetteiden laatua.

The purpose of this thesis is to examine how much work does insufficient referrals cause to radiographers. The aim of the thesis is to highlight the importance of referral and examine the consequences of the insufficient referral. The aim is also to find out how much time does the refilling of the referral take and what kind of work is due. The research material was limited to plain X-ray referrals because plain X-ray is the most commonly used diagnostic X-ray examination. The research material was gathered with questionnaires (N=231) in eleven X-ray departments in Turku during one week. During this time the radiographers discovered 74 insufficient referrals (n=74). The radiographers in the X-ray departments filled up the questionnaire every time they discovered an insufficient referral. They evaluated the quality of the referral and how it effects to radiographer’s work. This thesis was accomplished by using quantitative research method. The research material was analyzed by using descriptive statistics (percent and frequency distribution, mean). The results were demonstrated using charts and diagrams. Insufficient referrals occur in X-ray departments and cause extra work for radiographers which results e.g. schedule delays. The amount of the insufficient referrals from the week’s total were 2,7 %. The results show that the most common reasons for an insufficient referral are the incorrect request of procedure or the wrong side of the body. Most of the time radiographer found out the missing details by asking the patient or consulting a colleague. On average, it took five minutes for the radiographer to find out the missing information which is one third of the time scheduled to the patient. The most of the insufficient referrals didn’t cause risks to patient safety and the most general consequence was schedule delays. The results of this thesis can be used to improve the quality of the X-ray referrals and to evaluate insufficient referrals. Further research for this thesis could be to examine the quality of referrals in other medical imaging modalities.