PILP-järjestelmä kerrostalon energiatehokkuuden parantamisessa
Luopa, Niko (2015)
Luopa, Niko
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510088
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510088
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin poistoilmalämpöpumppujärjestelmää ja sen hyödyntämistä vanhojen kerrostalojen tai vastaavien rakennusten korjausrakentamisessa. Tutkimuksen taustalla oli toimeksiantajan, LVIA-suunnittelutoimisto Hewal Oy:n, kiinnostus järjestelmän toteuttamiseen tulevissa saneerauskohteissaan, minkä vuoksi kaivattiin selvitystä muun muassa järjestelmän kannattavuudesta ja käytännön toteutettavuudesta.
Opinnäytetyötä varten kerättiin laajasti aihetta käsittelevää aineistoa ja sen pohjalta muodostettiin työn rakenne. Energiatehokkuutta koskevan lainsäädännössä todetaan korjauskohteidenkin olevan nykyisin velvoitettuja vastaamaan EU:n energiatehokkuusmääräyksiä. Seuraavaksi työssä esitetään lämpöpumppujen toiminnan termodynaaminen perusta. Lämpöopin pääsääntöjen mukaan systeemi pyrkii luonnostaan epäjärjestykseen eli käytännössä termiseen tasapainoon, mikä ilmenee eri lämmön siirtymisen muotoina. Lämpöpumppu hyödyntää luon-nollista prosessia ottamalla poistoilman sisäenergiaa talteen. Sitten käsitellään PILP-järjestelmän tyypillisten ratkaisujen rakenne ja toteutustapa ja esitellään lämmön talteenottoon käytettävien patterimallien toimintaa.
Opinnäytetyössä käytettiin Hewal Oy:n senhetkistä saneerauskohdetta, Marttilan Kortteerin Tornitaloa, tapaustutkimukseen. Kannattavuustarkasteluun valittiin Naavatar-järjestelmä. Kohteen teknisiä ominaisuuksia selvitettiin ja PILP:n toteutusta luonnosteltiin MagiCAD-piirroksella. Kohteeseen mitoitetun järjestelmän tiedoilla laskettiin takaisinmaksuaika. Kohde oli periaatteessa otollinen PILP:lle, mutta osoittautui lopulta kannattamattomaksi. Syiksi eriteltiin pieni ilmamäärä, paikallinen energiahinnoittelu sekä toteutuksen haastavuus.
Opinnäytetyötä varten kerättiin laajasti aihetta käsittelevää aineistoa ja sen pohjalta muodostettiin työn rakenne. Energiatehokkuutta koskevan lainsäädännössä todetaan korjauskohteidenkin olevan nykyisin velvoitettuja vastaamaan EU:n energiatehokkuusmääräyksiä. Seuraavaksi työssä esitetään lämpöpumppujen toiminnan termodynaaminen perusta. Lämpöopin pääsääntöjen mukaan systeemi pyrkii luonnostaan epäjärjestykseen eli käytännössä termiseen tasapainoon, mikä ilmenee eri lämmön siirtymisen muotoina. Lämpöpumppu hyödyntää luon-nollista prosessia ottamalla poistoilman sisäenergiaa talteen. Sitten käsitellään PILP-järjestelmän tyypillisten ratkaisujen rakenne ja toteutustapa ja esitellään lämmön talteenottoon käytettävien patterimallien toimintaa.
Opinnäytetyössä käytettiin Hewal Oy:n senhetkistä saneerauskohdetta, Marttilan Kortteerin Tornitaloa, tapaustutkimukseen. Kannattavuustarkasteluun valittiin Naavatar-järjestelmä. Kohteen teknisiä ominaisuuksia selvitettiin ja PILP:n toteutusta luonnosteltiin MagiCAD-piirroksella. Kohteeseen mitoitetun järjestelmän tiedoilla laskettiin takaisinmaksuaika. Kohde oli periaatteessa otollinen PILP:lle, mutta osoittautui lopulta kannattamattomaksi. Syiksi eriteltiin pieni ilmamäärä, paikallinen energiahinnoittelu sekä toteutuksen haastavuus.