Kuntouttava toiminta Satakunnan mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköissä

Abstract

Kuntouttava toiminta on käsitteenä hyvin laaja. Yleisesti siitä puhuttaessa korostuu fyysinen toiminta ja sen tukeminen. Mielenterveyskuntoutuksessa siihen liitetään vahvasti myös kokonaisvaltainen psyykkinen ja sosiaalinen kuntouttava toiminta, jolla pyritään kuntoutujalähtöisesti mielenterveyskuntoutujan toiminta- ja selviytymiskyvyn kohentamiseen arjessa sekä lisäämään hänen tyytyväisyyttään elämään. Kuntouttavassa toiminnassa on mukana kuntoutujan lisäksi ammattihenkilöistä koostuva työryhmä sekä kuntoutujan muu verkosto.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Satakunnan alueen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköiden kuntouttavaa toimintaa. Tarkoituksenani oli tuoda opinnäytetyöraporttini avulla lisätietoa mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköiden kuntouttavasta toiminnasta toimeksiantajalleni Satakunnan sairaanhoitopiirin toteuttamalle osahankkeelle ”Mielenterveyskuntoutujan asumisen tuki Satakunnassa”. Kehittämisosion yleisenä tavoitteena on mielenterveyskuntoutujan asumisen tuen tarpeen arvioinnin ja kuntoutumista edistävän asumisen tuen kehittäminen. Teoreettisena lähtökohtana opinnäytetyössä oli kuntouttava toiminta mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköissä.

Tutkimusaineisto kerättiin Satakunnan alueen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköiden esimiehiltä e-lomakekyselyllä, jonka kysymykset rakentuivat opinnäytetyön teoreettisesta osuudesta ja siihen liittyvistä aiemmista tutkimuksista. Tutkimustulosten analysoinnissa käytettiin sekä tilastollista että teorialähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkimustulosten mukaan yksiköt tuottavat eniten tehostettua asumispalvelua, joissa toteutetaan kuntouttavaa toimintaa. Kuntouttava toiminta perustuu asukkaalle tehtävään yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan, jonka jälkeen hänelle laaditaan sekä ulkoisia että sisäisiä kuntouttavia toimia sisältävä päivä- tai viikko-ohjelma. Esimiehet arvioivat suurelta osin yksikkönsä kuntouttavan toiminnan hyvänä tai erittäin hyvänä. Tutkimuksessa selvisi yksiköiden kuntouttavan toiminnan olevan tavoitteellista ja että asukkaita tuetaan omatoimisuuteen ja osallisuuteen. Tutkimuksessa nousi myös esiin, että asumispalveluyksiköiden mielenterveyskuntoutujien vaikeiden laaja-alaisten toimintakyvyn rajoitteiden ja kroonisten psyykkisten sairauksien vuoksi kuntoutumisen ensisijaisina tavoitteina työllistymisen ja itsenäisemmän asumisen sijaan ovat sekä elämän laadun kohentuminen että toimintakyvyn paraneminen arjessa.

Rehabilitative activity is a very broad concept. Discussions about it mostly emphasize physical activities and support for them. In mental health rehabilitation, it is also strongly associated with holistic psychological and social rehabilitative activities that seek to improve the rehabilitee’s abilities to function in and cope with everyday life with a rehabilitee-oriented approach, and to increase their happiness with life. In addition to the rehabilitee, rehabilitative activities involve a network of professionals, as well as the rehabilitee’s other networks.

The aim of this thesis was to study the rehabilitative activities in the service home units for mental health rehabilitees in the Satakunta region. My goal was to use my thesis report to provide additional information about rehabilitative activities in service home units for mental health rehabilitees for my commissioner, the “Support for the Accommodation of Mental Health Rehabilitees in Satakunta” sub-project of the Hospital District of Satakunta. The general aim of the developmental part is the development of the evaluation of the mental health rehabilitee’s need of support for accommodation and support for accommodation that facilitates rehabilitation. The theoretical basis of this thesis was rehabilitative activity in service home units for mental health rehabilitees.

The materials for this study were collected from the supervisors of service home units for mental health rehabilitees in the Satakunta region using an electronic form whose questions consisted of the theoretical part of the thesis and earlier studies related to it. Both statistical and theoretically oriented content analyses were used to analyze the results.

The study results show that units mostly produce intensified support for accommodation that includes rehabilitative activities. Rehabilitative activities are based on a uni-que rehabilitation plan made for the inhabitant, after which they are given a daily or weekly program that includes both external and internal rehabilitative activities. For the most part, supervisors saw their units’ rehabilitative activities as good or very good. The study showed that rehabilitative activities in the units are goal-oriented, and that inhabitants are encouraged to be independent and to participate. Another point that was raised in the study was that due to the severe and diverse limitations in functionality and the chronic psychiatric conditions of the mental health rehabilitees in service home units, the first priorities in rehabilitation are the improvement of quality of life and improved functionality in everyday life, rather than employment and more independent accommodation.