Asiakkaiden ja työntekijöiden näkemyksiä sujuvasta päihdehoidosta

Abstract

TIIVISTELMÄ

Sampinen Marjut. Asiakkaiden ja työntekijöiden näkemyksiä sujuvasta päihdehoidosta. Helsinki. Kevät 2015, s.97., 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen, sosionomi (YAMK).

Toteutin opinnäytetyön kehittämistyönä, jonka tavoitteena oli tuoda esille asiakkaiden, kunnan päihdepalvelujen ja päihdepalveluja tuottavien työntekijöiden näkemyksiä siitä, minkälainen on asiakkaiden nykyinen päihdehoito ja miten sitä voidaan kehittää sujuvammaksi.

Kehittämistyön aineiston keräsin osallistavan toimintatutkimukseen perustuvien osallistavien työpajojen avulla 2014 aikana. Kehittämistyössä oli mukana viisi Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueen (Liedon, Marttilan ja Kosken kunnat) päihdepalvelujen työntekijää, heidän seitsemän asiakastaan ja neljä A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueen laitos- ja kuntoutuspalvelujen työntekijää. Osallistujat laativat ensin omissa työpajoissaan kehittämistyön aineistot nykyisestä päihdehoidosta vastaamalla tutkimuskysymyksiin kirjallisesti. Näitä aineistoja käytettiin kehittämistyöpajassa, jossa yhteistyössä työstettiin päihdehoidon kehittämisen kohteita ja keinoja. Osallistujien aineistoja ja kehittämistyöpajan nauhoitettua keskustelua analysoin sisällön analyysin menetelmän ja teemoittelun avulla.

Päihdehoidon kehittämisen alueiksi muodostuivat asiakaslähtöisyyden vahvistaminen, kuntoutuksen tarpeen ja hoidon vastaavuuden kohtaaminen, palvelurakenteiden selkeyt-täminen, asiakastyön menetelmien hyödyntäminen ja kuntoutuksen riittävyyden arvioiminen. Näiden tulosten mukaan päihdehoito on kokonaisuus, jossa asiakkaan päihdehoitoa ja hoitopolkua tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti asiakkaan kanssa koko hoitoprosessin ajan. Päihdehoidon sujuvuuden toteutumiseksi tulisi erityisesti selkeyttää päihdehoidon palvelurakenteita ja asiakaslähtöisyyttä.

Asiakkaiden ja kunnan päihdepalvelujen työntekijöiden mukaan hoitopolun palvelurakenteet olivat epäselviä ja hahmottamattomia. Asiakkaat toivoivat huomioiduksi tulemista ja työntekijöiden saavan lisäkoulutusta päihdeongelman ymmärtämiseen ja päihderiippuvuuden taustalla olevien muiden ongelmien havaitsemiseen, asiakaslähtöisyyden vahvistamiseksi. Asiakkaille tulisi avata enemmän päihdehoidon menetelmien tavoitteita, jotta he voisivat hyödyntää niitä paremmin oman psyykkisen ja henkisen kasvun prosesseissa.

Asiakkaiden ja kunnan päihdepalvelujen työntekijöiden mukaan asiakkaiden läheisiä tulisi ottaa enemmän mukaan päihdehoidon prosesseihin. Asiakkaat toivoivat saavansa paremmin hoidon aikaisia tietoja omaan käyttöönsä ja tukea kotiutumiseen. Kunnan päihdepalvelujen taholta toivottiin keinoja ja mahdollisuuksia varhaiseen puuttumiseen sekä välineitä asiakkaiden motivoimiseen. Kaikki osallistujat pitivät tärkeinä yhteistyötä ja hoitoneuvotteluja, joita tulisi edelleen kehittää. Asiakkaat ja laitos- ja kuntoutuspalve-lujen työntekijät toivoivat kuntoutusten riittävyyteen joustavuutta ja aikaa sekä intervallijaksojen hyödyntämistä päihdehoidon jatkumoina.

Asiasanat: päihdehuolto, palvelut, kehittäminen, osallistava toimintatutkimus, arviointi, työntekijät, asiakkuus.

ABSTRACT

Sampinen Marjut. Visions of customers and employees on a smooth treatment of substance abuse, 97p., 8 appendices. Language: Finnish. Spring 2015. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Intoxicants and Social Exclusion. Degree: Master of Social Services.

I implemented the research as a developmental work with the aim of bringing forward the visions of customers and the rehabilitation and third sector substance abuse services and their workers on present treatment and how this treatment and process can be developed more smoothly. The material for the development was collected during 2014, according to the participatory action research method by creating workshops. Five employees and their seven clients from the Härkätie social- and health services and four employees from the institutional rehabilitation center of the A-Clinic foundation participated. The participants produced first in their own workshops the material for developing, by answering the research questionnaire in writing. This material was used in developmental workshops, in which they together worked out targets and means for development. I analysed and thematised the content of the material the participants had produced and the recorded discussions of the workshops.

The areas for developing the treatment of substance abuse were targeted as: client orientation, the evaluation of the need and the methods used for rehabilitation, the efficiency of services, the exploitation of methods and identification of the sufficiency of the rehabilitation. According to the developmental work, the treatment of substance abuse of the client and the care path should be evaluated as a totality throughout the whole process of treatment. Structures of services and client orientation should be made more clear and strengthened.

According to the results, clients wished to be given more attention and employees wished for more education in understanding the problems of substance abuse and being able to notice other problems connected with dependency. The mental and psychic well-being of clients should be supported in such a way that the praxis of the methods of treatment and the objectives are better understood by the clients during their treatment. According to the clients and workers of the municipal services, the structure of the services which modify the care pathway were unclear and amorphous, indicating that the structure of the care pathway should be developed.

People closely related to clients should be included in the care process according to clients and municipal workers. Clients hoped to get access to the information gathered during their treatment and as support at most for their return home. Municipal workers hoped for methods and possibilities to intervene at an early stage and tools to motivate clients. According to all involved parties, cooperation and negotiations about treatment are of the utmost importance in taking the matters of the clients forward. Clients and workers in the institutional rehabilitation services hoped for more resources, flexibility and time for rehabilitation. In addition they hoped to be more able to take advantage of the period of interval between treatment periods in the facility.

Keywords: Substance abuse treatment, development, participatory action research, the customer.