Keskussairaalan ilmanvaihtokoneen uusiminen : Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Myllymäki, Janne (2015)
Myllymäki, Janne
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052811064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052811064
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli suunnitella ja hankkia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille LVI-konehuollon tiloihin uusi tuloilmakone vanhan koneen tilalle. Vanha kone on peräisin 1970-luvulta ja uuden koneen tulisi olla tehokkaampi ja energiaystävällisempi. Poistoilmakoneena toimii toistaiseksi vesikatolla sijaitseva huippuimuri. Työssä mitattiin tilavuusvirtauksia ja vertailtiin niitä vanhan ja uuden koneen välillä.
Työ alkoi ilmanvaihdon, sisäilman, ilmastointikoneiden, rakennusautomaation, ohjaustekniikan ja PI-kaavioiden teoreettisella tutkimisella. Teorian pohjalta voitiin tilata uusi tuloilmakone. Uuden koneen toimittajaksi päätettiin valita Fläkt Woods. Koneen yhteydessä toimitetaan lämmöntalteenottojärjestelmä.
IV-konehuone oli liian pieni uudelle koneelle, minkä vuoksi tilaa jouduttiin
suurentamaan. Toimeksiantajalle laadittiin automaatiosuunnitelma uutta kojetta
varten yhteistyössä insinööritoimisto Granlund Oy:n kanssa. Lakeuden ilmastointi asensi koneen, putket ja kanavat. Schneider Electric asensi sähköt ja automaation. Koneelle suoritettiin toimintakoe, jossa käytiin läpi säätökaaviossa
mainittuja toimintoja. Puutteet merkittiin pöytäkirjaan.
Vanhasta ja uudesta ilmanvaihtokoneesta mitattiin ilman tilavuusvirtaamia, joita voitiin vertailla toisiinsa. Vanhan koneen tulotilavuusvirraksi saatiin 2699 m^3/h. Uuden koneen tilavuusvirraksi saatiin 2535 m^3/h. Uuden ilmanvaihtokoneen tilavuusvirta jouduttiin jättämään vanhaa pienemmäksi, sillä vanha huippuimuri ei kykene poistamaan ilmaa tarpeeksi tehokkaasti. Tämä johtuu uuden ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenottojärjestelmästä. Tilavuusvirta riittää kattamaan Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 ohjearvon tavoitetason, mutta toimeksiantajan tulisi silti harkita investointia uuteen huippuimuriin. Lopuksi laadittiin mittauspöytäkirja, jossa on esitetty LVI-konehuollon tilojen tilavuusvirtoja.
Työ alkoi ilmanvaihdon, sisäilman, ilmastointikoneiden, rakennusautomaation, ohjaustekniikan ja PI-kaavioiden teoreettisella tutkimisella. Teorian pohjalta voitiin tilata uusi tuloilmakone. Uuden koneen toimittajaksi päätettiin valita Fläkt Woods. Koneen yhteydessä toimitetaan lämmöntalteenottojärjestelmä.
IV-konehuone oli liian pieni uudelle koneelle, minkä vuoksi tilaa jouduttiin
suurentamaan. Toimeksiantajalle laadittiin automaatiosuunnitelma uutta kojetta
varten yhteistyössä insinööritoimisto Granlund Oy:n kanssa. Lakeuden ilmastointi asensi koneen, putket ja kanavat. Schneider Electric asensi sähköt ja automaation. Koneelle suoritettiin toimintakoe, jossa käytiin läpi säätökaaviossa
mainittuja toimintoja. Puutteet merkittiin pöytäkirjaan.
Vanhasta ja uudesta ilmanvaihtokoneesta mitattiin ilman tilavuusvirtaamia, joita voitiin vertailla toisiinsa. Vanhan koneen tulotilavuusvirraksi saatiin 2699 m^3/h. Uuden koneen tilavuusvirraksi saatiin 2535 m^3/h. Uuden ilmanvaihtokoneen tilavuusvirta jouduttiin jättämään vanhaa pienemmäksi, sillä vanha huippuimuri ei kykene poistamaan ilmaa tarpeeksi tehokkaasti. Tämä johtuu uuden ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenottojärjestelmästä. Tilavuusvirta riittää kattamaan Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 ohjearvon tavoitetason, mutta toimeksiantajan tulisi silti harkita investointia uuteen huippuimuriin. Lopuksi laadittiin mittauspöytäkirja, jossa on esitetty LVI-konehuollon tilojen tilavuusvirtoja.