Kauhavan hirvijokiset muisteloo : Yhteisöllinen muistelu

Abstract

Tämän työn tarkoituksena oli kuvata mitä Kauhavan Hirvijoen kyläläiset yhteisöllisesti muistelevat. Työn toimeksiantajana oli Raha-automaattiyhdistyksen tukema ”Kulttuurista muistoja” -hanke vuosille 2012-2015. Hankkeen aikana muisteluryhmä oli kokoontunut useita kertoja. Tavoitteena tällä työllä oli löytää pienelle kyläyhteisölle merkityksellisiä muistoja.

Opinnäytetyössä sovellettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerääntyi kuuden muistelukerran aikana saaduista nauhoituksista. Aineistonkeruumenetelmä opinnäytetyössä oli teemahaastattelu. Tutkimusaineisto on luokiteltu sisällönanalyysillä. Tuloksista sain kolme luokkaa: pääluokka, yläluokka ja alaluokka, joiden avulla lähdin selvittämään tutkimuksen tuloksia. Pääluokassa oli ryhmänohjaajan ennalta antama teema. Pääluokkia löytyi yhteensä viisitoista. Yläluokkaan tulivat ne aiheet, joihin muisteluryhmän keskustelu eteni pääluokka-aiheesta. Alaluokkaan otettiin suoria lainauksia ryhmäläisten muistoista.

Tuloksena saatiin neljä erilaista kokonaisuutta: yhdessä tekemisen muistot, arjen muistot, taitajat muistoissa ja siirtolaisuus muistoissa. Näihin kokonaisuuksiin sisältyivät merkitykselliset muistot. Lisäksi merkitykselliset muistot ovat luonnollisesti edesauttaneet Kauhavan Hirvijoen kyläläisten yhteisöllisyyttä. Tutkimustuloksista toivon olevan hyötyä Kauhavan Hirvijoen nuorisoseuralle. Yhteisöllisestä muistelusta ei ole kovin paljon tutkittua tietoa, joten tulokset tuovat uutta näkökulmaa aiheesta.

The meaning of this thesis was to show what villagers of Hirvijoki are remembering together. The ordering party of this thesis was “Cultural Reminiscence” –project, which took place between 2012 and 2015, and was supported by the Slot Machine Association. During the project, the reminiscence group has gathered several times. The aim of this thesis is to discover meaningful memories for the village community.

The study was carried out using a qualitative research method. The material of the research was collected during six gatherings of the reminiscence group. The theme interview was the method used for collecting the material, which was then analyzed using content analysis. The results were grouped into three categories: the main category, the upper category and the subcategory. According to these categories, the results were defined. In the main category, there was a theme previously provided to the reminiscence group by the group leader. Main categories were found fifteen in total. In the upper category, there were the themes for discussion of the group members. The subcategory contains direct citations from villagers’ memories.

The final result provided four bigger entireties: memories of doing together, memo-ries of weekdays, memories of skillful persons and immigration in memories. In these entireties were included meaningful memories. Furthermore, the meaningful memories naturally contributed to the communality spirit in the Village of Hirvijoki in Kauhava. The thesis’s author would like the results of this study to be of help for the youth association of Kauhava Hirvijoki. There are not many researches on collective remembering, so the results provide some new perspective on the subject.