Käytettävyystutkimus Motorola WT4090-päätelaitteelle
Abucar, Ibrahim (2015)
Abucar, Ibrahim
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015053111515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015053111515
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on käytettävyystutkimus UPS:n käyttämään Motorola WT4090-päätelaitteelle. Tutkimuksen päätarkoituksena oli tutkia, mitä käytettävyysongelmia esiintyy päätelaitteen käytössä. Tutkimuksen toisena tarkoituksena oli selvittää, miten laitteen pääkäyttäjät suhtautuvat laitteeseen. Tutkimus aloitettiin teoriaosuudella, jossa haluttiin selvittää, mitä tutkimus-menetelmiä voidaan mahdollisesti käyttää käytettävyysongelmien selvittämiseen. Tutkimus oli laadullinen, eli kvalitatiivinen tutkimus, jossa tiedonkeruumenetelminä käytettiin kyselymenetelmää, haastattelumenetelmää ja havainnointimenetelmää.
Kyselyyn osallistui kuusi työntekijää, jotka käyttivät laitetta päivittäin työsuorituksen tukena. Kyselyyn osallistujat olivat iältään 20–30 vuotiaita ja heillä oli erilaiset koulutustaustat. Kyselyyn osallistui sekä vanhoja että uusia työntekijöitä. Kysely pyrittiin pitämään mahdollisimman lyhyenä ja ytimekkäänä. Kysely luotiin e-lomake-ohjelmalla. Kyselyn vastausten yhteenvedossa käytettiin Googlen lomaketyökalua. Kyselyn tärkeimmät vastaukset otettiin tarkempaan tarkasteluun opinnäytetyössä.
Päätelaitteen käytettävyyttä arvioitiin Nielsenin heuristisella arvioinnilla. Arvioinnin tueksi käytiin läpi Nielsenin listan kymmenen kohtaa. Löydetyt käytettävyysongelmat lokeroitiin Nielsenin kehittämään viisiportaiseen vakavuusluokitukseen. Arviointia suoritettiin asiantuntijan roolissa ilman laitteen todellista käyttäjää.
Ennen varsinaista testiä suoritettiin pilottitesti, jonka tarkoituksena oli selvittää testipaikan soveltuvuutta käytettävyystestiin. Pilottitestin jälkeen testitehtäviä muokattiin hieman, jotta oikeassa testitilanteessa ei syntyisi ongelmia. Käytettävyystesti toteutettiin oikeassa käyttöympäristössä, jossa testikäyttäjät suorittivat ennalta määrättyjä tehtäviä. Osa tehtävistä oli helppoja ja osa vaikeita. Käytettävyystesti aloitettiin helpoilla tehtävillä ja lopuksi siirryttiin vaikeampiin tehtäviin. Löydetyt vakavat käytettävyysongelmat suositellaan korjattavaksi välittömästi. Pienet käytettävyysongelmat suositellaan korjattavaksi pidemmällä aikajänteellä.
Kyselyyn osallistui kuusi työntekijää, jotka käyttivät laitetta päivittäin työsuorituksen tukena. Kyselyyn osallistujat olivat iältään 20–30 vuotiaita ja heillä oli erilaiset koulutustaustat. Kyselyyn osallistui sekä vanhoja että uusia työntekijöitä. Kysely pyrittiin pitämään mahdollisimman lyhyenä ja ytimekkäänä. Kysely luotiin e-lomake-ohjelmalla. Kyselyn vastausten yhteenvedossa käytettiin Googlen lomaketyökalua. Kyselyn tärkeimmät vastaukset otettiin tarkempaan tarkasteluun opinnäytetyössä.
Päätelaitteen käytettävyyttä arvioitiin Nielsenin heuristisella arvioinnilla. Arvioinnin tueksi käytiin läpi Nielsenin listan kymmenen kohtaa. Löydetyt käytettävyysongelmat lokeroitiin Nielsenin kehittämään viisiportaiseen vakavuusluokitukseen. Arviointia suoritettiin asiantuntijan roolissa ilman laitteen todellista käyttäjää.
Ennen varsinaista testiä suoritettiin pilottitesti, jonka tarkoituksena oli selvittää testipaikan soveltuvuutta käytettävyystestiin. Pilottitestin jälkeen testitehtäviä muokattiin hieman, jotta oikeassa testitilanteessa ei syntyisi ongelmia. Käytettävyystesti toteutettiin oikeassa käyttöympäristössä, jossa testikäyttäjät suorittivat ennalta määrättyjä tehtäviä. Osa tehtävistä oli helppoja ja osa vaikeita. Käytettävyystesti aloitettiin helpoilla tehtävillä ja lopuksi siirryttiin vaikeampiin tehtäviin. Löydetyt vakavat käytettävyysongelmat suositellaan korjattavaksi välittömästi. Pienet käytettävyysongelmat suositellaan korjattavaksi pidemmällä aikajänteellä.
