Aktivoiko aktivointisuunnitelma?

Abstract

Opinnäytetyöni aiheena oli tutkia Porin seudun kuntakokeilun kautta Porin SPR Kontti tavarataloon aktiivitoimin kuntouttavaan työtoimintaan ohjattujen pitkäaikaistyöttömien jatkosijoittumista. Tarkoitus oli selvittää minne aktiivitoimenpiteisiin ohjattu henkilö ohjautuu palvelun jälkeen. Työllistyykö hän avoimille työmarkkinoille vai ohjautuuko hän mahdollisesti muihin palveluihin?

Opinnäytetyön teoriaosiossa avattiin lähdekirjallisuutta ja muuta lähdemateriaalia hyväksi käyttäen “aktivointia” käsitteenä, aktivointitoimenpiteitä ja aktivointiprosessia. Kuntouttavaa työtoimintaa aktivoinnissa tarkasteltiin sekä paikallisesti että aikaisempien tutkimusten valossa. Myös työllisyyspolitiikan käsitteitä avattiin. Vaikuttavuuden arviointiin on käytetty saatavilla olevia tilastoja, muita tutkimuksia ja raportteja sekä itse hankittua tietoa aktivointisuunnitelman tehneistä työnhakijoista.

Kyseessä oli kvalitatiivinen arviointitutkimus, jota täydennettiin kvantitatiivisella aineistolla, mm. tilastoilla. Metodisena lähestymistapana käytettiin case-tutkimusta, joka antoi mahdollisuuden tutkia aktivointia todellisessa ympäristössään. Jotta tutkimukseen saatiin esille tutkittavien ääni paikallisella tasolla sekä yksi laadullinen elementti lisää arviointiin, haastateltiin kaikki SPR:n Porin Kontti tavaratalossa keväällä 2015 kuntouttavassa työtoiminnassa olleet pitkäaikaistyöttömät. Haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua, jonka runko valmisteltiin yhteistyössä Porin seudun kuntakokeilun kanssa.

Haastattelujen tulokset eivät odotetusti merkittävästi poikenneet aikaisemmin tehtyjen tutkimusten tuloksista. Kuntouttavaan työtoimintaan sijoitetut päätyvät usein jatkamaan kuntouttavaa työtoimintaa. Pieni osa sijoittuu palkkatukityöhön ja vielä pienempi osa avoimille työmarkkinoille. Porin Kontista työhön sijoittuneita oli kuitenkin prosentuaalisesti enemmän kuin pääkaupunkiseudulla.

The purpose of this thesis was to make a research on long-term unemployed persons who attend in rehabilitative work experience at Pori SPR Kontti – department store, especially on their follow-up placement. Their activation programmes were made by the Pori region’s municipality experiment. The aim was to find out what actions the directed person took after the service itself. Did the person find job from the open labor market, or strive to other possible services?

The theoretical part of the thesis was opened by the source literature and other source material in favor of explaining the activation as a concept, actual activation actions and activation process. Rehabilitative work experience in activation process was examined both locally and in the light of previous studies. Also employment policy concepts were opened. The effectiveness of the actions were measured through available statistics, other studies and reports as well as by using self-acquired knowledge from the job seekers who had made the activation programme.

This was a qualitative evaluation study which was supplemented by quantitative material such as statistics. Case studies were used as methodical approach and it gave the opportunity to examine the activation in it’s real environment. In order to bring out the voice of the people under research on a local level and in order to bring in one more element to the qualitative evaluation, were all at the SPR Pori Kontti department store in 2015 at rehabilitative work interviewed. Theme interviewing was used as a method and the structure for the interviews was prepared in co-operation with the Pori region’s municipality experiment.

As expected, the results from the interviews did not significantly differ from the results of the previous surveys. The person directed to rehabilitative work often ended up continuing the rehabilitative work. Small amount placed to wage subsidy employment and even less portion to open labor market. However, in comparison to metropolitan area more long-term unemployed persons were employed after SPR Pori Kontti rehabilitative work period.