Energiateknisen saneerauksen vaikutukset energiathokkuuteen ja investoinnin tehokkuus

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Autokiinteistöt Laakkonen -osakeyhtiön omistaman kiinteistön saneerausta, jossa parannettiin rakenteiden lämmöneristystä, ja lämmöntuottojärjestelmäksi asennettiin maalämpöjärjestelmä, joka tuottaa noin 70 prosenttia lämmitystehontarpeesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin toteutuneen rakennuksen energiatehokkuutta ja kustannuksia ja laskettiin, kuinka nopeasti rakenteiden parantaminen ja lämmöntuottojärjestelmän vaihtaminen maksaa itsensä takaisin kaukolämmönkulutuksen pienenemisenä. Lisäksi laskettiin samat tulokset kolmelle kuvitteelliselle vaihtoehdolle, jotka olisivat olleet mahdollisia saneerausvaihtoehtoja. Tarkoituksena oli tarkastella, millainen sijoitus olisi tehokkain. Lisäksi vertailtiin yleisellä E-lukumittarilla, mikä vaihtoehdoista on paras, ja miten paljon vanha rakennus parantui saneerauksessa. Tulosta laskettaessa selvisi, että absoluuttisella kaukolämmönkulutuksella tehokkaaksi havaittu rakennus ei E-luvulla mitattuna ollutkaan tehokas, ja että E-luvulla mitattuna huomattavasti parantunut rakennus ei välttämättä maksa investointina itseään takaisin ennen kuin seuraava saneeraus on vuorossa noin 20–25 vuotta nyt tehdyn saneerauksen jälkeen. Toteutunut ratkaisu todettiin tutkimuksessa onnistuneeksi ja monella mittarilla parhaaksi vaihtoehdoksi. Lisäksi saatiin hyvää tietoa toimeksiantajan käyttöön tulevia saneerauksia ajatellen.

The aim of this thesis was to study a renovation done to a building owned by the commissioner and to find out how fast improvements done to the thermal insulations of the building and switching a district heating system into a geothermal heating system would pay themselves back when compared in to lower quantity of district heat that has to be bought after the renovation. Also three imaginary buildings that were possible renovation models were studied in the same way to show which of the models was the most effective. In addition it was studied how much the old building would improve when using general energy efficiency meter called E-count. The study shows that when comparing two buildings just with an absolute quantity of district heat that has to be bought, the building with less energy bought is not necessarily better when compared with E-count. Another result was that the building with good E-count would not necessarily pay itself back in 20–25 years which is usual timeline for next big renovation. The renovation model that was used on the actual building was found to be quite successful and by most meters the best alternative. The study gives the commissioner a solid information package for further renovations.