Vieraannuttaminen kerronnan keinona yhteiskuntakriittisessä dokumenttielokuvassa

Abstract

Opinnäytteeni käsittelee vieraannuttamista dokumenttielokuvan kerronnan keinona: Sitä millaisia nämä keinot ovat ja miten ne voivat valottaa elokuvassa käsiteltyjä yhteiskunnallista ilmiötä. Vieraannuttamisella viittaan tekniikoihin, joilla arkihavaintoa pyritään muuttamaan, jotta esimerkiksi sen takana vallitsevat valta- tai merkityssuhteet tulisivat esiin.

Teoriaosuudessa tarkastelen erityisesti teatteritaiteilija ja -teoreetikko Bertolt Brechtin kirjoituksia sekä elokuvatutkija Bill Nicholsin moodi-luokittelua. Analysoitava aineistoni koostuu valitsemistani dokumenteista sekä tekemistäni harjoitustöistä, joissa kokeilen käytännössä vieraannuttavia keinoja.

Näkökulma liittyy dokumenttikerrontaan ja sen useisiin osa-alueisiin, kuten ohjaamiseen, kuvaamiseen, leikkaamiseen, käsikirjoittamiseen ja äänisuunnitteluun. Näistä osa- alueista vastasin myös harjoitustöissäni, joissa erityinen mielenkiintoni oli ohjauksen, käsikirjoittamisen ja kuvauksen osa-alueissa.

Opinnäytteen tuloksena havaitsin, että vieraannuttamisen keinot sopivat hyvin kuvaa- maan dokumenttielokuvan kerrontaa. Tarkastelemani keinot myös tukivat elokuvien yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyä ja yhdistyvät luontevasti performatiivisen ja refleksiivisen dokumentin kerrontaan.

My thesis deals with alienation as a means for documentary film narration. It examines what these means are like and how they can shed light on the social phenomenon they describe. Alienation refers to techniques with which everyday observation is questioned and the underlying power and meaning structures are shown.

In the theoretical part I examine Bertolt Brecht’s theatrical theories and film scholar Bill Nichols’s classification of documentary modes. My study material consists of selected documentary films as well as of my own audiovisual exercises in which I use methods of alienation.

In my analysis I examine various aspects of documentary storytelling, such as directing, shooting, editing, script writing and sound designing. These are the areas I was in charge of in my own exercises. I especially concentrated in the areas of directing, cinematography and script writing.

As a result of the thesis I found that alienation is well suited for describing and examining documentary narration. The examined means supported the treatment of the social issues these films dealt with. They also go well together with performative and reflexive modes of documentary storytelling.