Yhdistysten verotus
Palmu-Keskinen, Marika (2015)
Palmu-Keskinen, Marika
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052810963
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052810963
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena olivat yhdistykset ja niiden verottaminen. Aihe oli mielenkiintoinen siitäkin syystä, että maamme on tulvillaan erilaisia yhdistyksiä, jotka toimivat hieman eri tavalla ja joita verotetaan eri lailla. Minulle yhdistysmaailma on tuttua sekä työnantajan roolissa että luottamushenkilönä toimien.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten erilaisia yhdistyksiä verotetaan ja milloin niitä verotetaan. Tätä ongelmaa lähdettiin purkamaan luokittelemalla yhdistykset eri kategorioihin. Sekä selvitettiin mm. rekisteröinnin ja yhdistyksen tosiasiallisen toiminnan vaikutusta. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan yhdistyksiä kotimaassa ja merkityksellisimpinä verolajeina huomioitiin tulo-, arvonlisä- ja arpajaisverot, mutta jätettiin varallisuus- ja kiinteistöverot huomioimatta. Yhdistysten saamien talkootyötulojen merkitystä että ennakkoperintärekisteröinnin vaikutusta selvitettiin.
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen, jossa tutkimusongelmaa lähestyttiin kvalitatiivisella lähestymistavalla. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin valmiita kirjallisia aineistoja kirjallisuudesta, Verohallinnolta ja lainsäädännöstä. Tutkimusaineistona käytettiin korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksiä ja Verohallinnon julkaisemia esimerkkejä.
Opinnäytetyön tuloksina saatiin selville, että yhdistysrekisteriin merkitseminen antaa yhdistyksille oikeustoimikelpoisuuden, joten sen jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhdistyksen vastuista kuten ovat rekisteröimättömän yhdistyksen jäsenet. Toinen merkittävä huomio koski yleishyödyllisyyttä. Yleishyödyllisen statuksen saaneen yhdistyksen ei tarvitse maksaa tuloveroa henkilökohtaisen tulolähteen tuloistaan, vaan ainoastaan elinkeinotulostaan, kun taas ei-yleishyödyllisen yhdistyksen pitää maksaa veroa kaikista tuloistaan. Lisäksi yleishyödyllinen yhdistys voi hakea veronhuojennusta myös elinkeinotulostaan, jos se todetaan yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavaksi. Kolmas merkittävä huomio liittyi arvolisäverovelvollisuuteen. Yleishyödylliset yhdistykset ovat arvonlisäverovelvollisia tavaroiden ja palvelujen myynnistä, jos se tapahtuu liiketoiminnan muodossa huomioiden kuitenkin vähäisen liiketoiminnan raja. Tuloverolain mukainen elinkeinotoiminta ja arvonlisäverolain mukainen liiketoiminta eivät aivan vastanneet toisiaan, vaikka olivatkin lähellä. Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut päätöksissään verotuksellisia ongelmia, jotka kuvaavat hyvin yleistä linjausta kunakin ajankohtana. Näitä päätöksiä tulkiten voidaan vetää tiettyjä johtopäätöksiä, mutta uusissa tapauksissa lopullisen verotusratkaisun silti tekee Verohallinto aina tapauskohtaisesti.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten erilaisia yhdistyksiä verotetaan ja milloin niitä verotetaan. Tätä ongelmaa lähdettiin purkamaan luokittelemalla yhdistykset eri kategorioihin. Sekä selvitettiin mm. rekisteröinnin ja yhdistyksen tosiasiallisen toiminnan vaikutusta. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan yhdistyksiä kotimaassa ja merkityksellisimpinä verolajeina huomioitiin tulo-, arvonlisä- ja arpajaisverot, mutta jätettiin varallisuus- ja kiinteistöverot huomioimatta. Yhdistysten saamien talkootyötulojen merkitystä että ennakkoperintärekisteröinnin vaikutusta selvitettiin.
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen, jossa tutkimusongelmaa lähestyttiin kvalitatiivisella lähestymistavalla. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin valmiita kirjallisia aineistoja kirjallisuudesta, Verohallinnolta ja lainsäädännöstä. Tutkimusaineistona käytettiin korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksiä ja Verohallinnon julkaisemia esimerkkejä.
Opinnäytetyön tuloksina saatiin selville, että yhdistysrekisteriin merkitseminen antaa yhdistyksille oikeustoimikelpoisuuden, joten sen jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhdistyksen vastuista kuten ovat rekisteröimättömän yhdistyksen jäsenet. Toinen merkittävä huomio koski yleishyödyllisyyttä. Yleishyödyllisen statuksen saaneen yhdistyksen ei tarvitse maksaa tuloveroa henkilökohtaisen tulolähteen tuloistaan, vaan ainoastaan elinkeinotulostaan, kun taas ei-yleishyödyllisen yhdistyksen pitää maksaa veroa kaikista tuloistaan. Lisäksi yleishyödyllinen yhdistys voi hakea veronhuojennusta myös elinkeinotulostaan, jos se todetaan yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavaksi. Kolmas merkittävä huomio liittyi arvolisäverovelvollisuuteen. Yleishyödylliset yhdistykset ovat arvonlisäverovelvollisia tavaroiden ja palvelujen myynnistä, jos se tapahtuu liiketoiminnan muodossa huomioiden kuitenkin vähäisen liiketoiminnan raja. Tuloverolain mukainen elinkeinotoiminta ja arvonlisäverolain mukainen liiketoiminta eivät aivan vastanneet toisiaan, vaikka olivatkin lähellä. Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut päätöksissään verotuksellisia ongelmia, jotka kuvaavat hyvin yleistä linjausta kunakin ajankohtana. Näitä päätöksiä tulkiten voidaan vetää tiettyjä johtopäätöksiä, mutta uusissa tapauksissa lopullisen verotusratkaisun silti tekee Verohallinto aina tapauskohtaisesti.