Korjausrakentamiskeskukset : Toimivan mallin edellytykset Keski-Suomeen

Abstract

Korjausrakentamiskeskuksia on perustettu Suomeen 1970-luvulta lähtien. Kes-kuksia on perustettu vuosikymmenten aikana vaihtelevin taustavoimin ja toimintamallein, vaikka perusajatus on säilynyt samana. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin nykyisiä korjausrakentamiskeskuksia on maahamme perustettu. Tutkimuksen aiheena olivat keskusten taustavoimat, rahoitusmallit, toiminnan laajuus sekä erityispiirteet. Tutkimuksessa oli mukana myös joitakin toimintansa jo lopettaneita keskuksia. Tarkoituksena oli myös selvittää, miksi osan keskuksista toiminta on kannattanut ja osan ei. Keskusten nykytilasta kerättiin ajantasaista tietoa keskusten omilta internetsivuilta, sähköpostitse toimitettujen kyselylomakkeiden kautta sekä henkilöhaastatteluin. Muutamia korjausrakentamiskeskuksia nostetaan erityistarkasteluun taustojensa ja toimintamallinsa edustajina. Kaupallisista lähtökohdista toimivia korjausrakentamiskeskuksia käsitellään omassa luvussaan. Taustoja korjausrakentamiskeskusten perustamiselle kartoitettiin nykylainsäädännön ja erilaisten kansallisten strategioiden hahmottamisen kautta.

Opinnäytetyön tekijän kotimaakunnan Keski-Suomen tilannetta ja korjausrakentamiskeskuksen tarvetta selvitettiin henkilöhaastatteluin. Haastatteluun valikoitui kansallisten korjausavustusten kohdeneuvontatyöstä vastaavia tahoja maakuntamuseona toimivasta Keski-Suomen museosta sekä Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Tutkimuksen lopputuloksista muodostettiin hahmotelma, jonka perusteella voisi lähteä suunnittelemaan korjausrakentamiskeskusta Keski-Suomeen. Korjausrakentamiskeskuksia on perustettu monin erilaisin taustavoimin ja rahoitusmallein. Keskusten perustaminen ei ole säänneltyä eikä ylemmältä taholta valvottua. Keski-Suomen mahdollisen keskuksen toimintaan löytyi erilaisia suosituksia ja kannattavia toimintatapoja muttei yhtä, selkeätä perustamismallia.

Building renovation centers have been established in Finland since the 1970s. While the driving forces and operating models behind the centers have varied, the basic idea has remained unchanged. The purpose of this study was to find out how the building renovation centers of the present day have been established. The objects of the study were the centers’ background organizations, funding models, as well as the scope and specifics of the operations. Some of the already closed renovation centers were also included in the study. The aim was to find out why some of the centers had ended their operations while others were still lucrative. Information about the centers was collected from their websites, via email, as well as through interviews. Some of the renovation centers were examined in more detail. Commercial centers are discussed in a separate chapter. The present legislation and national strategies concerning built heritage were also investigated for the context. The need for a building renovation center in Central Finland was examined through interviews. Central Finland is the home region of the author of this thesis. The interviews were directed to the actors responsible for target-specific counselling related to national renovation grants. The end result of the study consists of outlines for establishing a building renovation center in Central Finland. There is no specific model for a building renovation center – rather, some guidelines and recommendations for the operations.