Potilasjärjestöt hyvinvointipalveluiden tuottajina : Länsi-Uudenmaan sydän- ja diabetesjärjestöt
Johansson, Jezina (2015)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710791
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710791
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö alkoi osana Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Pumppu-hanketta, joka toteutettiin vuosina 2011-2014. Laurea-ammattikorkeakoulu oli mukana tässä hankkeessa. Sen tarkoituksena oli tutkia hyvinvointipalveluja ja keskeisiä teemoja hankkeessa olivat valtaistaminen, motivointi ja saumaton hyvinvointipolku.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli alun perin selvittää Länsi-Uudenmaan sydän- ja diabetesyhdistysten tuottamia palveluita ja toimintaa sekä niiden kehittämistä. Työn aikana diabetesyhdistykset rajautuivat opinnäytetyön ulkopuolelle, koska diabetesyhdistyksiä ei osallistunut haastatteluihin. Diabetesta on käsitelty tässä työssä yleisellä tasolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota kunkin alueen diabetes- ja sydänyhdistysten toiminnasta yhteenveto, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä hyvinvointipalveluita ja sektorien välistä yhteistyötä.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin haastattelemalla viiden Länsi-Uudenmaan alueella toimivan sydänyhdistyksen järjestötoimijaa. Mukana olivat Hangon, Karkkilan, Lohjan, Raaseporin ja Vihdin sydänyhdistykset.
Opinnäytetyön tulosten mukaan useimmissa yhdistyksissä koettiin toiminnan painopisteen muutostarpeita. Yhdistysten toiminnan painopistettä haluttiin suunnata nykyistä enemmän ennaltaehkäisevän työn suuntaan. Ennaltaehkäisevän työn muotoina mainittiin ennaltaehkäisevän tiedon välittäminen. Ennaltaehkäisevän toiminnan tavoitteena on toiminnan suuntaaminen lapsiin ja nuoriin. Yhdistysten henkilöresursseissa oli tarvetta jäsenmäärän ja toimijoiden lisäämiseen, pysyvyyteen ja ikärakenteen nuorentumiseen. Yhdistyksiin haluttiin lisää jäseniä.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voitiin todeta, että potilasjärjestöt ovat merkittävä voimavara hyvinvointipalveluiden tuottajana. Järjestöissä koetaan tarvetta yhteistyön lisäämiseen julkisen sektorin kanssa. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi järjestötoimijoiden, ja eritysesti nuorempien järjestötoimijoiden mukaan saaminen, koettiin erityisen tärkeänä kaikissa viidessä sydänyhdistyk-sessä. Yhdistykset kaipaavat lisää taloudellisia resursseja; uusien rahoitusmallien löytäminen on haaste nyt ja tulevaisuudessa. Erikokoiset yhdistykset ovat eriarvoisessa asemassa, koska toiminnan taloudelliset edellytykset ovat riippuvaisia jäsenmäärästä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli alun perin selvittää Länsi-Uudenmaan sydän- ja diabetesyhdistysten tuottamia palveluita ja toimintaa sekä niiden kehittämistä. Työn aikana diabetesyhdistykset rajautuivat opinnäytetyön ulkopuolelle, koska diabetesyhdistyksiä ei osallistunut haastatteluihin. Diabetesta on käsitelty tässä työssä yleisellä tasolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota kunkin alueen diabetes- ja sydänyhdistysten toiminnasta yhteenveto, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä hyvinvointipalveluita ja sektorien välistä yhteistyötä.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin haastattelemalla viiden Länsi-Uudenmaan alueella toimivan sydänyhdistyksen järjestötoimijaa. Mukana olivat Hangon, Karkkilan, Lohjan, Raaseporin ja Vihdin sydänyhdistykset.
Opinnäytetyön tulosten mukaan useimmissa yhdistyksissä koettiin toiminnan painopisteen muutostarpeita. Yhdistysten toiminnan painopistettä haluttiin suunnata nykyistä enemmän ennaltaehkäisevän työn suuntaan. Ennaltaehkäisevän työn muotoina mainittiin ennaltaehkäisevän tiedon välittäminen. Ennaltaehkäisevän toiminnan tavoitteena on toiminnan suuntaaminen lapsiin ja nuoriin. Yhdistysten henkilöresursseissa oli tarvetta jäsenmäärän ja toimijoiden lisäämiseen, pysyvyyteen ja ikärakenteen nuorentumiseen. Yhdistyksiin haluttiin lisää jäseniä.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voitiin todeta, että potilasjärjestöt ovat merkittävä voimavara hyvinvointipalveluiden tuottajana. Järjestöissä koetaan tarvetta yhteistyön lisäämiseen julkisen sektorin kanssa. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi järjestötoimijoiden, ja eritysesti nuorempien järjestötoimijoiden mukaan saaminen, koettiin erityisen tärkeänä kaikissa viidessä sydänyhdistyk-sessä. Yhdistykset kaipaavat lisää taloudellisia resursseja; uusien rahoitusmallien löytäminen on haaste nyt ja tulevaisuudessa. Erikokoiset yhdistykset ovat eriarvoisessa asemassa, koska toiminnan taloudelliset edellytykset ovat riippuvaisia jäsenmäärästä.