Aggressiivisesti käyttäytyvän potilaan kohtaaminen hoitotyössä

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin Oulun kaupunginsairaalan akuuttivuodeosastolla. Metodologisena lähestymistapana oli toimintatutkimus, jonka ensimmäisen syklin tarkoituksena oli kuvata hoitotyöntekijöiden (hoitajien) kokemuksia uhka- ja väkivaltatilanteista. Tutkimustehtäväksi muodostui, minkälaisia uhka- ja väkivaltatilanteita hoitajat ovat kokeneet hoitotyössä? Tavoitteena oli kehittää hoitajien valmiuksia kohdata aggressiivinen potilas yhteisten pelisääntöjen ja vuorovaikutusosaamisen avulla. Tutkimusaineisto koostui hoitajien tekemistä Vaarain -turvallisuushavaintoilmoituksista (n=22) sekä hoitajille suunnatusta kyselystä (n=19). Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Tulosten mukaan hoitajat kokivat fyysistä, sanallista ja pelon väkivaltaa, mikä ilmeni potilaiden aggressiivisena käyttäytymisenä hoitajien päivittäisessä työssä. Hoitajat nimesivät erilaisia asioita, jotka provosoivat potilaiden aggressiota. Erityisesti potilaan muistisairaus saattoi olla aggressiota aiheuttava tekijä. Hoitajat kokivat uhkailuja myös omaisten taholta. Uhka- ja väkivaltatilanteita hoitajat ehkäisivät oman käytöksensä avulla. Rauhallinen ja provosoitumaton käytös sekä ammatillisuuden säilyttäminen haastavissa tilanteissa olivat hoitajien käyttämiä menetelmiä. Myös työkavereilta ja muilta ammattiryhmiltä saatu tuki auttoi hoitajia haastavissa tilanteissa toimimisessa. Hoitajat kokivat tarvitsevansa haastavan, aggressiivisen, potilaan kohtaamiseen koulutusta ja asiantuntijaohjausta. Hoitajille järjestettiin Haastavat vuorovaikutustilanteet -koulutus, jossa käsiteltiin vuorovaikutusosaamista ja hoitajan omaa toimintaa haastavissa tilanteissa toimimisessa. Hoitajat kokivat koulutuksen tarpeelliseksi. Koulutuspalautteiden perusteella (n=19) kehitettäviksi asioiksi nousivat edelleen asiakkaan kohtaaminen, ennakointi, yhteiset toimintaohjeet ja lisäkoulutus.

Toisen syklin tarkoituksena oli hoitajien työn hallinnan tueksi laatia pelisäännöt, haastavan, aggressiivisen potilaan kohtaami-seen, joita noudattamalla selviää myös muiden potilasryhmien kanssa. Ennen pelisääntöjen laatimista hoitajille järjestettiin koulutusta ja luentoja aggressiivisesti käyttäytyvän potilaan kohtaamiseen sekä ennakointiin. Lisäksi kaksi projektiryhmän jäsentä oli työkierrossa psykogeriatrisella osastolla. Koulutuksesta, luennoista ja työkierrosta saatua tietoa hyödynnettiin pelisääntöjen laatimisessa. Pelisäännöt otettiin käyttöön arjen hoitotyössä ja niiden arviointikyselyn tulosten (n=18) perusteella hoitajat käyttivät pelisääntöjä päivittäisessä työssään ja kokivat ne höydyllisiksi.

Edelleen kehitettävinä asioina hoitajat kokivat tarvitsevansa lisäkoulutusta aggressiivisen potilaan kohtaamiseen, koska koulutus koettiin riittämättömäksi. Koulutusmetodeihin kaivattiin erilaisia menetelmiä, muutakin kuin luentoa tai ryhmätöitä. Toiminnalliset harjoitukset koettiin hyviksi. Työkavereilta ja muilta ammattiryhmiltä saatavaa tukea hoitajat toivoivat olevan edelleen tarjolla riittävästi. Opinnäytetyöprosessi oli ajallisesti lyhyt, ja jatkokehittämisehdotukseksi nouseekin, että pelisäännöistä saatavaa hyötyä tulee selvittää vielä tulevaisuudessa. Opinnäytetyö on tehty yhdelle osastolle, mutta tulosten ja tuotosten kattavuuden vuoksi niitä voi hyödyntää myös muissa hoitotyön yksiköissä.

The thesis was conducted at the acute ward of Oulu City Hospital. The methodological approach was formed by a process analysis, where the objective of the first cycle was to depict the experiences of the nursing staff (nurses) of threatening and violent incidents. The research task was to describe what kind of experiences of threatening and violent situations nurses had encountered on duty. The aim was to improve nurses’ capabilities to encounter an aggressive patient by a common set of rules and interaction skills. The research material consisted of Vaarain security notice reports (n=22) and a questionnaire targeted at the nurses (n=19). The material was analysed with inductive content analysis.

The results verified that nurses encountered physical and verbal abuse and violence of fear which were manifested in the aggressive behaviour of patients in the daily work of nurses. They listed a variety of factors which could provoke aggressive behaviour in patients. Particularly memory disorders could trigger aggressive behaviour. Threats were also made by family members. The nurses prevented threatening and violent situations by their own behaviour. Behaving calmly, not getting provoked and maintaining a professional behaviour in challenging situations were among the means used by the nurses. Also the support from colleagues and other staff members proved helpful in challenging situations. The nurses felt that they needed education and expert guidance in meeting challenging and aggressive patients. A course for the nurses was arranged, entitled Challenging Interaction Situations, which dealt with interaction skills and the behaviour of nurses in challenging situations. The nurses felt that the course was helpful. According to the course feedback (n=19), further development issues were still encountering patients, preparedness, need for a common set of rules, and further training.

The aim of the second cycle was to support the work management of nurses by establishing a set of rules for encountering challenging and aggressive patients, which would also be beneficial with other patient groups. Before establishing the rule set, training and lectures on encountering aggressive patients and anticipation of patients’ behaviour were arranged for nurses. Furthermore, two members of the project group did shifts at the psychogeriatric ward. The new information provided by the training, lectures and work at the psychogeriatric ward was utilised in constructing the set of rules. The set of rules was implemented in the daily nursing work, and based on the results from an enquiry (n=18), the nurses were implementing the rules daily and they felt that the set of rules was useful.

The nurses expressed that issues for future development include further training for meeting aggressive patients, since the provided train-ing was insufficient. The training methods should also include other forms than lectures or group work. The interactive exercises received good feedback. The nurses wished that the support from colleagues and other staff members should still be available. The time period for the thesis work was short, and future study could evaluate the benefits of the set of rules at a later date. The thesis was conducted in one hospital unit, but based on the results and the scope of the findings, the results can also be implemented in other nursing units.