Onnistun, opin, rohkaistun : Kielitaidon merkitys maahanmuuttajien sosiaalisissa verkostoissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kielitaidon merkitystä maahanmuuttajien sosiaalisissa verkostoissa. Tarkoituksena oli tutkia myös sitä, millaisia hyviä käytäntöjä voidaan käyttää maahanmuuttajien suomen kielen alkeiden opettamisessa ja miten suomen kielen taidon osaaminen liittyy kotoutumiseen. Tämän opinnäytetyön empiirinen aineisto kerättiin Suomen Punaisen Ristin kielikerhosta; suomen kielen alkeet –kerho maahanmuuttajille. Tutkimus tehtiin tutustumalla kirjallisuutteen sekä keräämällä palautetta kielikerholaisilta. Menetelmänä käytettiin teema- sekä ryhmähaastattelua ja havainnointia.

Tämän opinnäytetyön tutkimustuloksista ilmeni että maahanmuuttajat pitivät etenkin suomen kielen alkeiden opiskelusta kerhomaisessa ympäristössä. Ryhmähengellä sekä avoimella ilmapiirillä koettiin olevan suuri vaikutus siihen kuinka hyvin kerhossa viihdyttiin ja opittiin. Opettajan rooli ilmapiirin luomisessa nousi myös tutkimustuloksissa esiin. Tämän opinnäytetyön tutkimustuloksien mukaan maahanmuuttajien suomen kielen alkeiden opetuksessa on hyvä suosia ryhmätyöskentelyä ja dialogiharjoituksia. Myös sitä pidettiin tärkeänä, että kieltä opetettaessa varmistettaisiin että kaikki opetettavat asiat ymmärretään. Tutkimustuloksista ilmeni, että suomen kielen alkeita opettelussa on tärkeää oppia ensisijaisesti vähän sanoja kerrallaan hyvin, kuin paljon sanoja huonosti.

Tämän opinnäytetyön tutkimustuloksien mukaan maahanmuuttajat pitävät valtaväestön kielen osaamista tärkeänä sosiaalisia verkostoja luodessa. Arkipäiväisten sanastojen opettelemista pidettiin ensisijaisen tärkeänä. Ilmeni myös että maahanmuuttajat ovat erittäin motivoituneita tutustumaan suomalaisiin ihmisiin sekä kulttuuriin. Ilmeni että maahanmuuttajien kotoutumisessa olisi hyvä tehostaa heidän mahdollisuuksiaan verkostoitua suomalaisten ihmisten kanssa esimerkiksi järjestämällä avoimia tutustumis- sekä keskusteluiltoja. Opinnäytetyön tutkimustuloksista nousi esille myös se, että maahanmuuttajat toivoisivat suomalaisten ihmisen olevan avoimempia sekä helpommin lähestyttäviä.

The purpose of this qualitative study was to examine the importance of language skills in the social networks of immigrants. The aim was to also examine what kind of good practice can be used in teaching immigrants the basics of Finnish language and how Finnish language skills are associated with integration. The empirical data of this study were collected from the Finnish club of Finnish Red Cross called basics of Finnish club for immigrants. The data were collected using thematic interviews and group interviews as well as observing the participants of the language club. The data were content analyzed.

The results showed that immigrants especially liked studying the basics of Finnish language in a clublike environment. The group spirit, as well as the open atmosphere seemed to have a great impact on how comfortable the participants felt in the club and how the things were learned. The importance of a teacher's role in creating an atmosphere emerged from the research results. According to the research results of this thesis in teaching immigrants the basics of Finnish language it is good to favour teamwork and dialogue exercises. It was also considered important to ensure that all the things taught are understood. The results showed that learning the basics of Finnish language, it is more important to learn a few words first at a time well, than many words badly.

According to the immigrants it is important to know the dominant language that are used by the majority of the population when creating social networks. Learning everyday vocabularies were regarded as a top priority. It was also found that immigrants are highly motivated to become acquainted with the Finnish people and Finnish culture. It appeared that in the integration of immigrants it would be good to enhance their chances to create social networks with Finnish people, for example arranging open familiarization and discussion evenings. The results of this study also showed that immigrants would like Finnish people to be more open and more effortlessly approachable.