Rantaradan tunneleiden korjausmenetelmien tarkastelu
Eskandari, Sanan (2015)
Eskandari, Sanan
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052911313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052911313
Tiivistelmä
Rantaradan tunneleiden kattojen ja seinien eristerakenteissa on havaittu lukuisia erilaisia ongelmia niiden elinkaaren aikana. Ongelmat liittyvät tunneleiden vesi- ja lämmöneristyksen paikalliseen toimimattomuuteen sekä näihin syntyneisiin vaurioihin.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä Tottolan, Högbackan ja Bäljensin ratatunneleihin ja niiden vedeneristyksen korjausmenetelmiin sekä vertaillaan aikaisempia korjausmenetelmiä nykyiseen korjausmenetelmään. Tavoite on selvittää uuden eristemenetelmän toimivuutta ja kustannustehokkuutta. Rajallinen rahamäärä ja junien kasvaneet koot ja nopeudet aiheuttavat vanhoille tunnelirakenteille kovia rasituksia, joiden takia tunneleiden eristäminen on todella haastavaa. Myös pitkien liikennekatkojen vaikea saaminen karsii huomattavasti mahdollisesti toimivampien ja halvempien korjausratkaisujen toteuttamisen. Aikaisemmista korjausmenetelmistä poiketen tunneleihin asennettiin PE-kalvot, jotka johtavat vuotovedet suoraan salaojiin. PE-kalvo ovat palokestävämpi ratkaisu, mutta sekä työläs että kallis asentaa.
Tunneleissa tehdyn korjausmenetelmän toimivuuden ja kustannustehokkuuden määrittämistä ei voida vielä todeta, sillä korjaus tehtiin hiljattain. Ruiskubetonointi olisi paras ja tehokkain menetelmä, mutta se vaatii todella pitkiä liikennekatkoja. Tunneleiden korjaamiseen annettu rahallinen investointi ei riittänyt korjaamaan kaikkia vuotokohtia, vaan kriittisimmät kohdat korjattiin. Näin ollen tunneleille tehdään todennäköisesti samantapainen korjaus muutaman vuoden päästä uudelleen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä Tottolan, Högbackan ja Bäljensin ratatunneleihin ja niiden vedeneristyksen korjausmenetelmiin sekä vertaillaan aikaisempia korjausmenetelmiä nykyiseen korjausmenetelmään. Tavoite on selvittää uuden eristemenetelmän toimivuutta ja kustannustehokkuutta. Rajallinen rahamäärä ja junien kasvaneet koot ja nopeudet aiheuttavat vanhoille tunnelirakenteille kovia rasituksia, joiden takia tunneleiden eristäminen on todella haastavaa. Myös pitkien liikennekatkojen vaikea saaminen karsii huomattavasti mahdollisesti toimivampien ja halvempien korjausratkaisujen toteuttamisen. Aikaisemmista korjausmenetelmistä poiketen tunneleihin asennettiin PE-kalvot, jotka johtavat vuotovedet suoraan salaojiin. PE-kalvo ovat palokestävämpi ratkaisu, mutta sekä työläs että kallis asentaa.
Tunneleissa tehdyn korjausmenetelmän toimivuuden ja kustannustehokkuuden määrittämistä ei voida vielä todeta, sillä korjaus tehtiin hiljattain. Ruiskubetonointi olisi paras ja tehokkain menetelmä, mutta se vaatii todella pitkiä liikennekatkoja. Tunneleiden korjaamiseen annettu rahallinen investointi ei riittänyt korjaamaan kaikkia vuotokohtia, vaan kriittisimmät kohdat korjattiin. Näin ollen tunneleille tehdään todennäköisesti samantapainen korjaus muutaman vuoden päästä uudelleen.