Terveyssisaresta terveydenhoitajaksi : työhuone, työvälineet ja työmenetelmät

Abstract

Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun Hoitotyön koulutuksen museon kanssa. Työ oli osa Metropolia Ammattikorkeakoulun projektia, jonka tavoitteena oli tallentaa Hoitotyön koulutuksen museon kokoelmia, tiloja ja niihin liittyviä tarinoita. Tavoitteena oli myös tallentaa Hoitotyön koulutuksen museon vaiheita ja nykyisyyttä, sekä dokumentoida sen koulutuksen mukana olleiden vaikuttajahenkilöiden elämää ja kokemuksia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla terveyssisaren ja terveydenhoitajan työhuonetta, käytettyjä työvälineitä ja menetelmiä vuosien varrelta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille Hoitotyön koulutuksen museon terveydenhoitajan huone, siihen liittyviä työvälineitä ja työmenetelmiä. Samalla tuoda esille mahdollisia muutoksia, miten vuosien saatossa huone, välineet ja menetelmät ovat muuttuneet. Työtä varten haastateltiin kahta 1960-ja 1970-luvulla työskennellyttä terveyssisarta Anna-Leena Pohjakalliota ja Ainikki Saarista sekä 2000-luvulla työskennellyttä terveydenhoitajaa Sari Lahtea. Teoria ohjasi haastatteluiden työstämistä ja kirjoittamista. Työtä elävöitettiin valokuvilla. Kuvat ovat Hoitotyön koulutuksen museon terveydenhoitajan työhuoneesta sekä Metropolian Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajan huoneesta, joka toimii opetustilana ja kuvastaa tämän päivän terveydenhoitajan huonetta. Työssä on myös Anna-Leena Pohjakallion kotiarkistosta muutama ainutlaatuinen valokuva. Aikaisemman kirjallisuuden ja haastatteluiden perusteella osa jo 1960-luvulla käytetyistä työvälineistä ja työmenetelmistä saa saman arvostuksen vielä tänäkin päivänä. Esimerkiksi mittausvälineet ovat tärkeässä osassa lapsen terveystarkastuksessa. Haastattelu- ja ohjaustaidot ovat olleet ennen ja ovat nykyään tärkeä työväline terveydenhoitajalle. Terveyssisarien työtilat ovat ennen olleet monenlaisissa rakennuksissa, mm. rintamamiestalossa tai huvilan yläkerrassa. Siellä terveyssisaret ovat itse huoltaneet silloin käytössä olleet lasiruiskut ja neulat. Tänä päivänä terveydenhoitaja työskentelee usein terveyskeskuksen yhteydessä ja tietokoneella työskentely on iso ja tärkeä osa terveydenhoitajan työtä. Myös työnjako moniammatillisessa työyhteisössä on muuttunut. 1960-luvulla kätilö hoiti tulevaa äitiä raskausajan, sekä vastasyntynyttä lasta ensimmäiset kaksi viikkoa. Sen jälkeen lapsi siirtyi terveyssisaren hoitoon. Tänä päivänä raskausajan seuranta ja vastasyntyneen hoito perheen kotiuduttua lapsivuodeosastolta kuuluu terveydenhoitajan työhön.

This thesis has been made in cooperation with the Museum of Nursing, Public Health Nursing and Midwifery Education of Metropolia University of Applied Sciences. The thesis was a part of Metropolia University of Applied Sciences’s project, which aimed to save the collections, facilities and related stories of the Museum of Nursing, Public Health Nursing and Midwifery Education. The aim was also to save the phases of the museum and its present state, as well as document the life and experiences of the influential persons involved in its training. The purpose of the thesis was to describe the public health nurse’s office and instruments and methods used over the years. The goal of the thesis was to present the public health nurse´s room in the Museum of Nursing, Public Health Nursing and Midwifery Education and also present related instruments and work methods. At the same time bring out possible changes in the way the room, instruments and methods have changed over the years. For the thesis, interviews were made with two health sisters, Anna-Leena Pohjakallio and Ainikki Saarinen, whom worked in 1960’s and 1970’s and also with a public health nurse, Sari Lahti, who worked in the 2000’s. Theory has been guiding the making and writing of the interviews. The study has been enlivened with photographs. Images are from the public health nurse´s room in Museum of Nursing, Public Health Nursing and Midwifery Education and from a public health nurses work room in Metropolia University that is used for teaching purposes and reflects a nurse’s room today. Thesis also includes a few unique photos from Anna-Leena Pohjakallio’s private collections. Based on previous literature and interviews, some of the tools and working methods used in the 1960’s still receive the same appreciation today. For example, measurement tools play an important role in a child’s health inspection. Interviews and ability to instruct have been before, and are still today important tools for a public health nurse. Public health nurse’s work spaces have previously been in a variety of buildings, for example in battlefront soldier’s house or on the upper floor of a villa. There, the health sisters have done the maintenance of glass syringes and needles they had in use. Today, a public health nurse usually works in unison with a health care center and working on the computer is a big and important part of the nurse's work. Also, the division of labor has changed in multiprofessional working community. In the 1960s the midwife took care of future mothers during pregnancy and also the newborn child the first two weeks. After that the child was looked after by the health sister. Today, monitoring the pregnancy and taking care of the newborn child once the family goes home from hospital is a part of the public health nurse's job.