Kolmannen sektorin merkitys ikääntyvien hyvinvointipalvelujen tuottajana : kunnanvaltuutettujen näkökulma
Aaltonen, Rami (2015)
Aaltonen, Rami
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504285291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504285291
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kunnanvaltuutettujen mielipiteitä siitä, mikä on kolmannen sektorin merkitys ja rooli osana kuntien ikääntyvien hyvinvointipalvelun tuottajien verkostoa. Osana opinnäytetyötä toteutettiin kyselytutkimus erikokoisten kuntien kunnanvaltuutetuille. Tavoitteena oli selvittää miten kolmannen sektorin roolin vahvistumiseen suhtaudutaan ja millä eri tavoin yhteistyötä kunnan ja kolmannen sektorin välillä voidaan toteuttaa ja kehittää. Opinnäytetyössä tarkasteltiin myös kuntien ja järjestöjen yhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita sekä yhteistyön onnistumisen edellytyksiin vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselynä hyödyntäen Likert-asteikkoa. Kysely lähetettiin yhteensä 2 125 valtuutetulle 42 eri kokoiseen kuntaan. Vastauksia saatiin yhteensä 280 eli vastausprosentiksi muodostuu 13,2 %.
Tutkimuksen määrällinen aineisto analysoitiin IBM SPSS-tilasto-ohjelmalla. Aineiston kuvailussa käytettiin prosenttiosuuksia, keskiarvoja, frekvenssejä. Eri ryhmien välisiä keskiarvojen eroja tarkasteltiin riippumattomien otosten T-testillä ja varianssianalyysillä. Tutkimuksen merkitsevyystasona käytettiin 5 %.
Kyselyn tuloksissa kolmanteen sektoriin ja sen roolin vahvistumiseen suhtauduttiin yleisesti positiivisesti ja vastaajat kokivat ns. monituottajamallin hyvänä asiana. Naiset suhtautuivat keskimäärin miehiä positiivisemmin kolmanteen sektoriin. Erityisesti kolmannen sektorin tukemiseen naiset suhtautuivat miehiä positiivisemmin.
Kolmannen sektorin palveluiden hyödyntämisen katsottiin myös vaikuttavan positiivisesti palvelun laatuun ja niiden katsottiin toimivan joustavasti lähellä ihmistä.
Vastaajien demografisista tekijöistä eniten vastauksiin vaikuttivat vastaajan puolue, sukupuoli ja koulutustaso. Vastaajan iällä, kotikunnan koolla, työnantajalla tai luottamushenkilökokemuksella ei juurikaan ollut vaikutusta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselynä hyödyntäen Likert-asteikkoa. Kysely lähetettiin yhteensä 2 125 valtuutetulle 42 eri kokoiseen kuntaan. Vastauksia saatiin yhteensä 280 eli vastausprosentiksi muodostuu 13,2 %.
Tutkimuksen määrällinen aineisto analysoitiin IBM SPSS-tilasto-ohjelmalla. Aineiston kuvailussa käytettiin prosenttiosuuksia, keskiarvoja, frekvenssejä. Eri ryhmien välisiä keskiarvojen eroja tarkasteltiin riippumattomien otosten T-testillä ja varianssianalyysillä. Tutkimuksen merkitsevyystasona käytettiin 5 %.
Kyselyn tuloksissa kolmanteen sektoriin ja sen roolin vahvistumiseen suhtauduttiin yleisesti positiivisesti ja vastaajat kokivat ns. monituottajamallin hyvänä asiana. Naiset suhtautuivat keskimäärin miehiä positiivisemmin kolmanteen sektoriin. Erityisesti kolmannen sektorin tukemiseen naiset suhtautuivat miehiä positiivisemmin.
Kolmannen sektorin palveluiden hyödyntämisen katsottiin myös vaikuttavan positiivisesti palvelun laatuun ja niiden katsottiin toimivan joustavasti lähellä ihmistä.
Vastaajien demografisista tekijöistä eniten vastauksiin vaikuttivat vastaajan puolue, sukupuoli ja koulutustaso. Vastaajan iällä, kotikunnan koolla, työnantajalla tai luottamushenkilökokemuksella ei juurikaan ollut vaikutusta.