Kaitveden kalaston seuranta vuosina 2005-2013

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on esitellä ja tulkita Kaitvedellä toteutettuja koekalastuksia vuosilta 2005–2013 sekä selvittää mahdollisia muutoksia alueen kalastossa. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella tarkemmin muutoksia ahvenpopulaatioissa näistä mitattujen yksityiskohtaisempien tietojen perusteella ja verrata näitä muutoksia ja koekalastusten tuloksia kahteen muuhun vertailualueeseen, Brunskäriin ja Helsinkiin.

Turun ammattikorkeakoulu toteutti koekalastukset HELCOM:in Fish Pro II -työryhmän koordinoimana. Koekalastuksissa käytettiin Coastal survey net -yleiskatsausverkkoja, joilla kalastettiin neljässä eri syvyysvyöhykkeessä, 0–3 m, 3–6 m, 6–10 ja 10–20 m. Kalastukset suoritettiin elokuun lopun ja syyskuun alun välisenä ajankohtana. Saalis käsiteltiin ja kirjattiin verkko- ja silmäkokokohtaisesti lajeittain. Kokonaismassa ja kalojen lukumäärä pituusluokittain kirjattiin lajikohtaisesti. Lisäksi ahvenilta (Perca fluviatilis) mitattiin yksityiskohtaisempia tietoja tarkempia selvityksiä varten. Iät ahvenilta määritettiin yleensä operculumeista ja epäselvissä tapauksissa lisäksi sagitta-otoliitista.

Koekalastuksissa saatiin yhteensä 18 eri lajia, joista yleisimmät olivat ahven (Perca fluviatilis), särki (Rutilus rutilus), pasuri (Blicca bjoerkna) ja kuha (Sander lucioperca). Peto- ja särkikalojen määrän suhde muuhun kalastoon näytti vuosittaisista vaihteluista huolimatta säilyneen samalla tasolla koko seuranta-ajan. Petokalojen osuus oli keskimäärin 11 % ja särkikalojen osuus 65 %. Koekalastusten tulosten vertailu kahteen muuhun alueeseen, Brunskäriin ja Helsinkiin, osoitti alueiden kalastossa olevan suuria eroavaisuuksia. Myös kalaston muutoksissa havaittiin poikkeavaisuuksia.

Kaitveden ahvensaaliiden havaittiin kasvaneen koko yhdeksän vuoden kalastusten ajan. Myös ahventen keskipaino, keskipituus sekä yli 20 cm pitkien yksilöiden osuus saaliista kasvoivat koko seurannan ajan. Enemmistö seurannan aikana saaduista ahvenista oli 10–13 cm:n pituisia ja 1–4 vuoden ikäisiä.

The aim of this thesis is to present and interpret results from Kaitvesi fish monitoring catches between years 2005-2013 and also to determine possible changes in fish communities. Furthermore, aim was to analyze precisely changes in perch population and to compare these possible changes and results of fish monitoring catches to two comparison areas Brunskär and Helsinki.

Turku University of Applied sciences executed the fish monitoring as part of the HELCOM Fish Pro II project. The fish were caught with Coastal survey net and they were used in four depth zones: 0,3 m, 3-6 m, 6-10 m and 10-20 m. The fish monitoring was executed in the time between late August and early September. Catch was handled and recorded by net and mesh size. Weight and number of fish were recorded by length group and species. Furthermore, perch (Perca fluviatilis) was measured for more detailed information for further examination. Ages of perch were mainly determined from operculums and in difficult cases from otoliths.

During fish monitoring a total of 18 species was caught, of which the most common were perch (Perca fluviatilis), roach (Rutilus rutilus), silver bream (Blicca bjoerkna) and pikeperch (Zander lucioperca). Despite annual fluctuations the number of piscivores and cyprinids remained at the same level throughout the 9 year follow-up period. The number of piscivores accounted for an average of 11 % and that of cyprinids accounted for 65 %. Comparison of fish monitoring results between three areas showed clear differences between fish communities in these areas. Also, changes in fish stocks were observed to be different in all areas.

Annual perch catches in Kaitvesi seemed to be slightly increasing throughout the 9 year follow-up period. Also, average weight, length and as well as the number of over 20 cm perch of perch catches seemed to be mildly growing. The majority of perch caught during follow-up period was measured to be 10-13 cm in length and 1-4 years old.