Hyvillä käytännöillä kotihoitoon

Abstract

Ikääntyneen väestön määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Lakimuutosten myötä kuntien on pystyttävä enenevässä määrin vastaamaan ikääntyvän väestön palvelutarpeiden kasvuun. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säätää, että palveluja suunniteltaessa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Nämä ikääntymisen haasteet ovat haasteita myös kuntien kotihoidolle.

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin kokemuksellista tietoa kotihoidon hyvistä käytännöistä. Hyvien käytäntöjen lisäksi selvitettiin haastateltavien näkemyksiä käsitteistä tehokkuus, vaikuttavuus ja sujuvuus. Tavoitteena oli, että tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kotihoidon kehittämisessä Lapinlahden kunnassa. Opinnäytetyön viitekehys koostuu teoriaosasta, jossa käsitellään kotihoitoa kehittäneitä hankkeita, sekä käsitteitä hyvä käytäntö, tehokkuus, vaikuttavuus ja sujuvuus.

Opinnäytetyö tehtiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa kvantitatiivisella esikyselyllä selvitettiin hyvien käytäntöjen olemassaoloa sekä vastaajien halukkuutta teemahaastatteluun. Esikysely lähetettiin sähköpostilla 37:lle kunnalle, joista 19 vastasi kyselyyn. Toisessa vaiheessa tehtiin kvalitatiivinen teemahaastattelu, johon osallistui seitsemän kotihoidon yksikköä eri puolilta Suomea. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysia.

Tutkimustuloksissa hyviksi käytännöiksi koettiin erilaisia asioita, yksittäisistä toiminnoista palveluihin ja apuvälineisiin. Tärkeimmäksi koettiin, että hyvien käytäntöjen myötä ikäihmisen kotihoitoa tulisi toteuttaa niin, että inhimillisyys ja asiakkaan kunnioittaminen säilyy. Tehokkkuuden kokemukset ulottuivat käytännön toiminnan järkevästä suunnittelusta aina taloudellisuuteen asti. Vaikuttavuuden kokemuksista päällimmäisenä nousi esille asiakkaan hoitaminen kotona tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti mahdollisimman pitkään. Sujuvuuden-käsite koettiin hyvin eri tavoin. Töiden sujuminen ongelmitta muodostui yhtenäiseksi kokemukseksi. Tutkimustuloksia Lapinlahden kunta hyödyntää kehittäessään kotihoitoaan. Jatkotutkimuksissa voi keskittyä hoitotyötä käytännössä tekevien työntekijöiden kokemuksiin hyvistä käytännöistä.

The size of elderly population continues to increase in Finland. Due to changes in national legislation, municipalities must be able to react to the increasing demand for services for the aging population. The act on social and health care services for elderly people and on the reinforcement of their abilities states that measures that encourage the elderly to live longer in their own home as well as their rehabilitation must be emphasized in the planning of the services for the elderly. These challenges of aging population are also the challenges for the municipal home care.

This thesis studied the experiential knowledge of home care’s best practices. In addition to good practices the in-terviewees' views on the concepts of efficiency, effectiveness and fluency were clarified. The aim was that the research results can be utilized in the development of home care in the municipality of Lapinlahti. Framework of the thesis consists of a theoretical part, which deals with home care development projects and concepts of good practice, the effectiveness, efficiency and fluency.

The thesis was done in two phases. In the first phase, a quantitative preparatory inquiry was carried out using a web questionnaire. The purpose of this preparatory inquiry was to establish which of the recognized good practices were being used and the respondents’ willingness to participate in the actual theme interview. The preparatory web questionnaire was sent to 37 municipalities, out of which 19 answered the questionnaire. In the second phase, a qualitative theme interview was carried out. Seven Finnish homecare units took part in this theme interview. The interview data was analyzed by using inductive content analysis.

Based on the study results it can be concluded that the concept of good practice is considered to encompass a variety of things; from individual functions to services provided and the equipment used. Most importantly it was felt that with good practices home care to elderly people care should be given so that dignity and respect for the customer is maintained. Experiences of efficiency reached from pragmatic planning of hands-on activities to economic efficiency. Out of the experiences of effectiveness, appropriate and safe care of customers in their own home for as long as possible was given top priority. The concept of fluency was seen very differently. Carrying work tasks without problems formed common experience. The research results will be used by Lapinlahti municipality when home care is developed. A further study could focus on the staff giving home care and their experiences of good practices.