Järjestön palvelutuotannon yhtiöittämiseen liittyviä puhetapoja
Mäkinen, Hilkka-Leena (2015)
Mäkinen, Hilkka-Leena
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092214792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092214792
Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä oli löytää erilaisia puhetapoja kansalaisjärjestön palvelutuotannon yhtiöittämisestä ja tutkia sitä, miten nämä puhetavat ottavat kantaa yhtiöittämisen myötä tuleviin muutoksiin järjestön toiminnassa. Puhetapoja etsittiin selvittämällä mitkä ovat toimijoiden subjektiiviset odotukset yhtiöittämisen tuomista eduista ja riskeistä sekä mitä retorisia merkityksiä toimijat liittivät yhtiöittämiseen.
Tutkimusta varten haastateltiin teemahaastattelurungon avulla sekä yhtiöittämisen kokeneita että yhtiöittämistä pohtivia toimijoita, joilla kaikilla oli järjestötausta. Haastattelun teemoja olivat yhtiöittämisen liiketoiminnalliset, toiminnalliset ja imagolliset vaikutukset sekä vaikutukset sidosryhmiin. Haastatteluaineisto analysoitiin tekstianalyysin avulla.
Tutkimusaineistosta nousi esiin kuusi erilaista puhetapaa: pelkopuhe, puhe aatteellisen ja pyyteettömän järjestötyön puolesta, optimismipuhe, hypätään ja mietitään sitten puhe, kokemus kannustimena -puhe sekä kokemus jarruna -puhe. Nämä puhetavat ottivat kantaa ja perustelivat omista näkökulmistaan yhtiöittämisen tarvetta tai tarpeettomuutta talouden, imagon ja hallinnon näkökulmista. Opinnäytetyö tarjoaa jatkotutkimusmahdollisuuksia esimerkiksi aatteellisen järjestön muutosjohtamisesta.
Tutkimusta varten haastateltiin teemahaastattelurungon avulla sekä yhtiöittämisen kokeneita että yhtiöittämistä pohtivia toimijoita, joilla kaikilla oli järjestötausta. Haastattelun teemoja olivat yhtiöittämisen liiketoiminnalliset, toiminnalliset ja imagolliset vaikutukset sekä vaikutukset sidosryhmiin. Haastatteluaineisto analysoitiin tekstianalyysin avulla.
Tutkimusaineistosta nousi esiin kuusi erilaista puhetapaa: pelkopuhe, puhe aatteellisen ja pyyteettömän järjestötyön puolesta, optimismipuhe, hypätään ja mietitään sitten puhe, kokemus kannustimena -puhe sekä kokemus jarruna -puhe. Nämä puhetavat ottivat kantaa ja perustelivat omista näkökulmistaan yhtiöittämisen tarvetta tai tarpeettomuutta talouden, imagon ja hallinnon näkökulmista. Opinnäytetyö tarjoaa jatkotutkimusmahdollisuuksia esimerkiksi aatteellisen järjestön muutosjohtamisesta.