Lääkehoidon opetuksen kehittäminen simulaatio-oppimisympäristössä Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Tiilimäen kampuksen simulaatio-oppimisympäristöä lääkehoidon näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella toimivat lääkehuollon tilat, jotka sisältävät asianmukaiset säilytysratkaisut lääkkeille. Tavoitteena oli myös saada simulaatio-oppimisympäristön tilat toimivammiksi ja opiskelijalähtöisemmiksi.

Opinnäytetyö toteutettiin kehittämisprojektina, jonka tilaaja ja yhteistyötaho oli SAMK:n Terveys osaamisalue. Projektin tarve syntyi simulaatioluokan uudesta sijainnista ja tilan keskeneräisyydestä. Myös simulaatio-opetuksen määrän lisääntyminen hoitotyön koulutuksessa puolsi omalta osaltaan projektin toteuttamista.

Projektin alussa haettiin teoriatietoa simulaatio-opetuksesta sekä lääkehoidon osaamisesta ja toteutuksesta. Näitä asioita käsiteltiin projektin teoreettisessa viitekehyksessä. Kehittämisideoiden tueksi tehtiin opintokäynnit kahden muun ammattikorkeakoulun simulaatio-oppimisympäristöihin. Projektin myötä syntyneet kehittämisideat esitettiin SAMK:n simulaatiotyöryhmän kokouksissa, joissa käytiin myös vastavuoroista keskustelua projektiin liittyvistä toiveista.

Kehittämisideat toteutettiin käytännössä simulaatioassistentin toimesta. Simulaatio-oppimisympäristöön tuotiin lääkekaappi sekä erilaisia lääkevalmisteita. Tilaa järjesteltiin paremmin toimivaksi ja tavaroiden sijainnit merkittiin selkeästi. Lääkkeet, nesteet ja muut hoitotarvikkeet järjesteltiin erillisiksi kokonaisuuksiksi.

Projektin kehittämisideoita voidaan hyödyntää uuden kampuksen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelussa. Tulevaisuudessa lääkehoidon ja simulaatio-opetuksen kehittämistä voitaisiin jatkaa järjestämällä uuden kampuksen simulaatio-oppimisympäristöön tila, jossa opiskelijat voisivat omatoimisesti harjoitella erilaisia hoitotoimenpiteitä, kuten kanylointia ja nestehoitoa. Jatkossa voitaisiin tutkia myös Satakunnan ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia simulaatio-opetuksesta. Tutkimuksesta saatuja tietoja voitaisiin hyödyntää opetuksen kehittämisessä entistä opiskelijalähtöisemmäksi.

The purpose of this thesis was to develop Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) Tiilimäki campus’s simulation learning environment from pharmacotherapy’s aspect. The main objective of this thesis was to plan functional space for pharmacological service that would include appropriate storage solutions for pharmaceuticals. The other objective was to get more practical and student-centred space for the simulation learning environment.

This thesis was executed as a developing project commissioned by SAMK’s Faculty of Health, acting also as a partner of cooperation. Demand for this project was created by the new location of the simulation classroom and incompleteness of the space. Increased amount of simulation education usage as part of nursing education also supported the execution of this project.

Theoretical knowledge about simulation education as well as know-how and execution of pharmacotherapy was searched for in the beginning of this project. These topics were covered in the theoretical framework of the project. Supporting the development ideas, two study visits were conducted at simulation learning environments of two other Universities of Applied Sciences. Development ideas formed along the project were presented and aspirations regarding the project were mutually discussed in the meetings of the SAMK’s simulation team.

Development ideas were put into practise by a simulation assistant. Medicine cupboard and different medicinal preparations were brought into simulation learning environment. The space was rearranged for more functional use and the location of various materials was clearly marked. Pharmaceuticals, intravenous fluids and other nursing equipment were reorganised as separate ensembles.

The development ideas of this project can be utilised in planning of the simulation learning environment of the new campus. In future, the development of teaching of pharmacotherapy and simulation education could be continued by providing a space in the new simulation learning environment of the campus for self-directed practicing of different kind of treatments, such as cannulations and intravenous infusions, for students. In the long term, the experiences in simulation education of the students in Satakunta University of Applied Sciences could also be studied. Information gained trough the study could be utilised in development of even more student-centred teaching.