Sukupuolisensitiivisyys ja tasa-arvokasvatus päiväkoti Naavametsässä

Abstract

Tämä opinnäytetyö tarkastelee sukupuolisensitiivisyyden ja tasa-arvon merkitystä ja toteutumista mikkeliläisessä Naavametsän päiväkodissa. Opinnäytetyön tavoitteena ei ole suoranaisesti edistää tasa-arvoa tai sukupuolisensitiivisyyttä, vaan tutkia niiden toteutumista ja antaa päiväkodille mahdollisuus edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja sukupuolisensitiivisyyttä hyödyntäen opinnäytetyön tuloksia. Opinnäytetyön tarkoituksena on myös herättää keskustelua aiheesta päiväkodin ja vanhempien välillä sekä innostaa työntekijöitä sukupuolisensitiivisempään työotteeseen. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja se toteutettiin keräämällä tietoa vanhemmilta ja työntekijöiltä kyselylomakkeita käyttäen. Kyselylomakkeiden laadinnassa käytettiin lähteinä teoriakirjallisuutta ja päiväkodissa toteutettua havainnointia. Kyselylomakkeet mahdollistivat vastaajien anonyymiuden ja olivat mielekäs tapa kerätä tietoa isolta kohderyhmältä. Lomakkeet jaettiin 20 perheelle ja 4 työntekijälle. Kyselylomakkeessa oli avoimia sekä strukturoituja kysymyksiä. Opinnäyteyön teoriaosuus koostuu sukupuolen, sukupuolisensitiivisyyden ja tasa-arvokasvatuksen käsitteiden avaamisesta. Työssä käsitellään myös kasvatuksellista näkökulmaa sukupuolisensitiivisyyden ja tasa-arvokasvatuksen toteutumiseen. Opinnäytetyön pääkysymyksinä olivat ”Miten sukupuolisensitiivisyys toteutuu päiväkoti Naavametsässä?” ja ”Miten vanhemmat ja työntekijät kokevat sukupuolisensitiivisyyden?”. Tutkimuksen ja analysoinnin avulla saimme kysymyksiin vastaukset. Opinnäytetyön tuloksina oli, että sukupuolisensitiivisyys on monille työntekijöille ja vanhemmille vieras käsite. Sukupuolisensitiivisyyttä toteutetaan Naavametsän päiväkodissa jonkin verran, mutta isommassa roolissa siellä on tasa-arvokasvatus. Työntekijät ja vanhemmat tuntevat, että sukupuolisensitiivisyyttä toteutetaan tarpeeksi Naavametsän päiväkodissa, eivätkä he koe suurta tarvetta edistää sitä. Sukupuolisensitiivisyys koettiin suurimmalta osin tärkeäksi elementiksi lasten kasvun ja kehityksen kannalta. Saamamme tulokset eivät ole yleistettävissä, sillä tarkastelun kohteena oli vain yksi päiväkoti.

This thesis investigates gender sensitivity and equality and their significance and execution in Naavametsä Kindergarten in st. Michel. The purpose of this thesis is not directly to advance equality or gender sensitivity but to investigate how they are put to action. This way the kindergarten employees are given the chance to improve their work concerning equality and gender sensitivity by using the results of the thesis. Another purpose of the thesis is to arouse discussion between parents and employees and also to inspire employees to-wards more gender sensitive work. This thesis is a qualitative study carried out by gathering information from parents and employees by using questionnaires. The questionnaires were based on theoretical literature and observations at the kindergarten. The questionnaires ensured the anonymity of the respondents and were a sensible way to gather information from a large group. The forms were distributed to 20 families and 4 employees. The questionnaires included both open and structured questions. The theory part of the thesis comprises definitions of concepts like gender, gender sensitivity and gender equality. The thesis also analyses the pedagogical aspects of gender sensitivity and equality education. The main research questions were “How is gender sensitivity respected in Naavametsä Kindergarten?” and “How do parents and employees experience gender sensitivity?”. The results of the study indicate that gender sensitivity is an unknown concept for most employees and parents. Gender sensitivity is respected in Naavametsä Kindergarten, but gender equality plays a bigger role. Employees and parents feel that gender sensitivity is in good enough state and they do not see any reason to further advance it in Naavametsä Kindergarten. Gender sensitivity is seen as an important part of growth and development of the children. The results cannot be generalized, because we only studied one kindergarten.