Röntgenhoitajien kokemuksia varallaolon kuormittavuudesta
Siponen, Merja (2015)
Siponen, Merja
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110115831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110115831
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka röntgenhoitajat kokevat varallaolon kuormittavuuden aluesairaalatasoisella röntgenosastolla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista aineistonkeruumenetelmää, teemahaastattelua, jonka tuloksia käsitellään deduktiivisen sisällön analyysin menetelmin. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluin. Kohderyhmänä olivat varallaoloa tekevät röntgenhoitajat, joita haastateltavina oli kaiken kaikkiaan 8 henkilöä.
Tuloksista ilmeni, että röntgenhoitajat pitivät fyysisesti kuormittavana muun muassa raskaita potilasnostoja, hankalia työasentoja, käsien voiman käyttöä sekä hankalia kiertoliikkeitä. Röntgenhoitajien mielestä työn fyysiseen kuormittavuuteen pystyi vaikuttamaan itse apuvälineitä käyttämällä, kiinnittämällä huomiota ergonomiaan, tarvittaessa nosto- ja siirtoavun pyytämisellä sekä fyysistä kuntoa ylläpitämällä.
Henkisesti kuormittavana röntgenhoitajat pitivät muun muassa yksinoloa, itsenäistä päätöksentekoa, vaihtelevaa työtahtia, sekä tiedottamisen puutteita. Omina vaikutusmahdollisuuksina työn henkiseen kuormittavuuteen röntgenhoitajat toivat esille esimerkiksi yhteen hiileen puhaltamisen, selkeät toimintatavat ja tavoitteet, hyvän ilmapiirin sekä fyysisestä kunnosta huolehtimisen.
Varallaolon sosiaalinen kuormittuminen sisälsi röntgenhoitajien mielestä muun muassa hankalat potilastapaukset, hyvien tapojen merkityksen sekä tiedottamisen puutteet. Omien vaikutusmahdollisuuksien kartoittaminen toi esille avoimuuden ja rehellisyyden merkityksen. Lisäksi röntgenhoitajat pitivät vaikuttavina asioina asiallisen käyttäytymisen, hyvän hengen, rennon otteen työntekijöiden kesken sekä hyvän tiedonkulun.
Työn tuloksia voi hyödyntää muun muassa röntgenhoitajien työhyvinvoinnin edistämisessä ja työkykyä ylläpitävissä toiminnoissa. Jatkotutkimusaiheeksi nousi seurantatutkimus varallaolon kuormittavuutta vähentävistä toimenpiteistä. Lisäksi mielenkiintoista olisi verrata kuormittavuuden näkökulmasta muita työaikamuotoja varallaoloaikaan.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka röntgenhoitajat kokevat varallaolon kuormittavuuden aluesairaalatasoisella röntgenosastolla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista aineistonkeruumenetelmää, teemahaastattelua, jonka tuloksia käsitellään deduktiivisen sisällön analyysin menetelmin. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluin. Kohderyhmänä olivat varallaoloa tekevät röntgenhoitajat, joita haastateltavina oli kaiken kaikkiaan 8 henkilöä.
Tuloksista ilmeni, että röntgenhoitajat pitivät fyysisesti kuormittavana muun muassa raskaita potilasnostoja, hankalia työasentoja, käsien voiman käyttöä sekä hankalia kiertoliikkeitä. Röntgenhoitajien mielestä työn fyysiseen kuormittavuuteen pystyi vaikuttamaan itse apuvälineitä käyttämällä, kiinnittämällä huomiota ergonomiaan, tarvittaessa nosto- ja siirtoavun pyytämisellä sekä fyysistä kuntoa ylläpitämällä.
Henkisesti kuormittavana röntgenhoitajat pitivät muun muassa yksinoloa, itsenäistä päätöksentekoa, vaihtelevaa työtahtia, sekä tiedottamisen puutteita. Omina vaikutusmahdollisuuksina työn henkiseen kuormittavuuteen röntgenhoitajat toivat esille esimerkiksi yhteen hiileen puhaltamisen, selkeät toimintatavat ja tavoitteet, hyvän ilmapiirin sekä fyysisestä kunnosta huolehtimisen.
Varallaolon sosiaalinen kuormittuminen sisälsi röntgenhoitajien mielestä muun muassa hankalat potilastapaukset, hyvien tapojen merkityksen sekä tiedottamisen puutteet. Omien vaikutusmahdollisuuksien kartoittaminen toi esille avoimuuden ja rehellisyyden merkityksen. Lisäksi röntgenhoitajat pitivät vaikuttavina asioina asiallisen käyttäytymisen, hyvän hengen, rennon otteen työntekijöiden kesken sekä hyvän tiedonkulun.
Työn tuloksia voi hyödyntää muun muassa röntgenhoitajien työhyvinvoinnin edistämisessä ja työkykyä ylläpitävissä toiminnoissa. Jatkotutkimusaiheeksi nousi seurantatutkimus varallaolon kuormittavuutta vähentävistä toimenpiteistä. Lisäksi mielenkiintoista olisi verrata kuormittavuuden näkökulmasta muita työaikamuotoja varallaoloaikaan.