Comparison of Multiple Sclerosis clients´subjective selfreports and objective walking tests
Meriläinen, Johanna (2015)
Meriläinen, Johanna
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110215861
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110215861
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on Avokuntoutus Aksonin tilaama. Avokuntoutus Aksoni tarjoaa Helsingissä keskushermoston pesäkekovettumatautia (MS) ja eteneviä harvinaisia
neurologisia sairauksia (harnes) sairastavien ja heidän läheistensä hyväksi erilaisia palveluja, joihin kuuluu neurologin ja sosionomin vastaanotot sekä kuntoutuspalveluja eri muodoissa.
Tämän opinnäytetyön primääri tavoite oli tutkia, mitä yhteyksiä on havaittavissa, kun MSasiakasta arvioidaan subjektiivisilla mittareilla ja objektiivisilla kävelymittareilla. Sekundäärisenä tavoitteena tutkittiin, onko asetettujen tavoitteiden, kuntoutusmäärän,
kuntoutujan oman näkemyksen muutoksesta ja objektiivisesti mitattujen kävelytulosten välillä löydettävissä yhteyksiä. Tutkimuskysymysten analysoimiseksi käytettiin vertailevaa
tapaustutkimusmetodia, ja löydösten vahvistamiseksi käytettiin tilastollisia laskelmia. Tutkimukseen otetut asiakkaat olivat saaneet definitiivisen pesäkekovettumataudin diagnoosin sekä Expanded Disability Status Scale -mittarilla tuloksen 6.5 tai alle neurologin
päättelemänä. Tutkimuksesta poissuljettiin kaikki sellaiset asiakkaat, joilla oli muu lääketieteellinen diagnoosi, joka saattaisi vaikuttaa kävelykykyyn. Kaikki tutkimukseen
sisällytetyt asiakkaat allekirjoittivat kirjallisen suostumuksen, ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta hyväksyi tämän tutkimuksen aloittamisen. Tutkimus alkoi Avokuntoutus Aksonissa syksyllä 2011 ja seuraava mittaus suoritettiin tästä 2-3
kuukautta myöhemmin (Testi 1). Viimeinen mittaus tehtiin 9-12 kk päästä ensimmäisestä mittauksesta (Testi 2).
Tutkimustulokset osoittavat vahvaa korrelaatiota kävelymittareiden välillä sekä yhteyksiä subjektiivisten mittareiden välillä. Tulokset kartoitettiin vertailevan tapaustutkimuksen ja tilastollisten laskelmien avulla. Päätulos vertailevassa tapaustutkimuksessa oli löydös
subjektiivisten ja objektiivisten mittareiden vastakohtaisuudesta. Tilastolliset laskelmat ovat
suurelta osin vahvistaneet nämä löydökset. Lisäksi tilastolliset laskelmat osoittivat, että subjektiivinen kyselylomake MSWS-12 korreloi objektiivisen 6 minuutin kävelytestin kanssa ja voi täten jossain määrin ennustaa kävelykykyä.
Kuntoutuksen tulkinta oli tässä tutkimuksessa laaja, sisältäen sekä yksilö-, ryhmä-, että itsenäistä kuntoutusta. Kaikki nämä kuntoutusmuodot vaikuttavat eri tavalla. Kuntoutuksen tarkempaa määrittelyä kaivataan jatkossa tarkempien löydösten saavuttamiseksi.
neurologisia sairauksia (harnes) sairastavien ja heidän läheistensä hyväksi erilaisia palveluja, joihin kuuluu neurologin ja sosionomin vastaanotot sekä kuntoutuspalveluja eri muodoissa.
Tämän opinnäytetyön primääri tavoite oli tutkia, mitä yhteyksiä on havaittavissa, kun MSasiakasta arvioidaan subjektiivisilla mittareilla ja objektiivisilla kävelymittareilla. Sekundäärisenä tavoitteena tutkittiin, onko asetettujen tavoitteiden, kuntoutusmäärän,
kuntoutujan oman näkemyksen muutoksesta ja objektiivisesti mitattujen kävelytulosten välillä löydettävissä yhteyksiä. Tutkimuskysymysten analysoimiseksi käytettiin vertailevaa
tapaustutkimusmetodia, ja löydösten vahvistamiseksi käytettiin tilastollisia laskelmia. Tutkimukseen otetut asiakkaat olivat saaneet definitiivisen pesäkekovettumataudin diagnoosin sekä Expanded Disability Status Scale -mittarilla tuloksen 6.5 tai alle neurologin
päättelemänä. Tutkimuksesta poissuljettiin kaikki sellaiset asiakkaat, joilla oli muu lääketieteellinen diagnoosi, joka saattaisi vaikuttaa kävelykykyyn. Kaikki tutkimukseen
sisällytetyt asiakkaat allekirjoittivat kirjallisen suostumuksen, ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta hyväksyi tämän tutkimuksen aloittamisen. Tutkimus alkoi Avokuntoutus Aksonissa syksyllä 2011 ja seuraava mittaus suoritettiin tästä 2-3
kuukautta myöhemmin (Testi 1). Viimeinen mittaus tehtiin 9-12 kk päästä ensimmäisestä mittauksesta (Testi 2).
Tutkimustulokset osoittavat vahvaa korrelaatiota kävelymittareiden välillä sekä yhteyksiä subjektiivisten mittareiden välillä. Tulokset kartoitettiin vertailevan tapaustutkimuksen ja tilastollisten laskelmien avulla. Päätulos vertailevassa tapaustutkimuksessa oli löydös
subjektiivisten ja objektiivisten mittareiden vastakohtaisuudesta. Tilastolliset laskelmat ovat
suurelta osin vahvistaneet nämä löydökset. Lisäksi tilastolliset laskelmat osoittivat, että subjektiivinen kyselylomake MSWS-12 korreloi objektiivisen 6 minuutin kävelytestin kanssa ja voi täten jossain määrin ennustaa kävelykykyä.
Kuntoutuksen tulkinta oli tässä tutkimuksessa laaja, sisältäen sekä yksilö-, ryhmä-, että itsenäistä kuntoutusta. Kaikki nämä kuntoutusmuodot vaikuttavat eri tavalla. Kuntoutuksen tarkempaa määrittelyä kaivataan jatkossa tarkempien löydösten saavuttamiseksi.