"Kun sä moitit toista vanhempaa, niin samalla sä moitit myös lastas" VIERAANNUTTAMINEN ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON TAPAAMISPAIKKATOIMINNAN TYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMASTA
Tuunanen, Satu; Kemppainen, Leena (2015)
Tuunanen, Satu
Kemppainen, Leena
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110315899
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110315899
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Kemppainen Leena & Tuunanen Satu. "Kun sä moitit toista vanhempaa, niin samalla sä moitit myös lastas" Vieraannuttaminen Ensi- ja turvakotien liiton tapaamispaikkatoiminnan työntekijöiden näkökulmasta.
Pieksämäki, syksy 2015, 103 s, 8 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä vieraannuttamiseen eri Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten tapaamispaikkatoiminnan työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden kokemuksia vieraannuttamisen ilmenemisestä, vaikutusmahdollisuuksista sekä ennaltaehkäisyn ja puuttumisen keinoista. Tutkimus oli laadultaan kvalitatiivinen tutkimus, jonka menetelmänä toimi puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta tapaamispaikkatoiminnan työntekijän haastattelusta, jotka toteutettiin kesällä 2015.
Tutkimuksen mukaan vieraannuttamista ilmenee tapaamispaikkatoiminnassa vuositasolla useissa asiakasperheissä. Vieraannuttamisen taustalla nähdään usein vaikea ja riitaisa ero, jossa vanhempien keskinäiset näkemykset lapsen edusta eriävät. Tutkimuksesta selviää, että vieraannuttamista pystyy tunnistamaan tapaamispaikkatoiminnassa lapsen käytöksen muutoksista, lähivanhemman toiminnasta ja tapaajavanhemman hämmennyksestä. Vieraannuttamisella nähdään olevan lapsen hyvinvointia ja turvallista kasvua vaarantavia vaikutuksia.
Tutkimuksessa puolet työntekijöistä koki vieraannuttamisen tunnistamisen työssään helpoksi, kun taas puolet työntekijöistä koki sen haastavaksi. Tutkimuksen tulosten mukaan työntekijän on puututtava vieraannuttamiseen silloin, kun vieraannuttamista on havaittavissa ja jos tapaamistilanne ei toteudu lapsen edun mukaisesti. Tutkimus toi esille myös työntekijän ominaisuuksia, joita vaaditaan vieraannuttamiseen puuttumisessa. Näitä olivat rohkeus, uskallus, tunneäly, vuorovaikutustaidot ja hienotunteisuus. Vieraannuttamisen kohtaamiseen liittyen tutkimus osoitti työntekijöille haasteelliseksi vieraannuttamisen sanoittamisen, puheeksiottamisen ja vieraannuttamis-sanan käytön.
Työntekijät pitivät hyvinä työkäytäntöinä ja -menetelminä vieraannuttamiseen puuttumisessa puheeksiottamisen, tapaamispaikkatoiminnan työkäytännöt ja viranomaisyhteistyön. Työntekijät kokivat, että lopullinen puuttuminen vieraannuttamiseen on kuitenkin tapahduttava tapaamispaikkatoiminnan ulkopuolella. Työntekijöiden mukaan käräjäoikeudella, sosiaalitoimella ja lastensuojelulla on viimesijainen päätäntävalta perheen asioissa ja lapsen edun toteutumisessa. Tutkimuksessa puolet työntekijöistä koki tapaamispaikkatoiminnan työkäytäntöjen ja toimintatapojen sisältävän vieraannuttamista ennaltaehkäiseviä työmuotoja. Näitä olivat tutustumiskäynnit, alkuhaastattelut, havainnointi, asioiden kyseenalaistaminen sekä työntekijöiden ammattitaidon ylläpitäminen. Loput työntekijöistä näkivät tapaamispaikkatoiminnan työmuodot ennaltaehkäisyn sijaan korjaavina ja ylläpitävinä.
Asiasanat: vieraannuttaminen, ero, lapsen huolto- ja tapaamisriita, Ensi- ja turvakotien liitto, tapaamispaikkatoiminta, tapaamispaikkatoiminnan työntekijä, lähivanhempi, tapaajavanhempi, lapsen etu
Kemppainen Leena & Tuunanen Satu. "Kun sä moitit toista vanhempaa, niin samalla sä moitit myös lastas" Vieraannuttaminen Ensi- ja turvakotien liiton tapaamispaikkatoiminnan työntekijöiden näkökulmasta.
Pieksämäki, syksy 2015, 103 s, 8 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä vieraannuttamiseen eri Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten tapaamispaikkatoiminnan työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden kokemuksia vieraannuttamisen ilmenemisestä, vaikutusmahdollisuuksista sekä ennaltaehkäisyn ja puuttumisen keinoista. Tutkimus oli laadultaan kvalitatiivinen tutkimus, jonka menetelmänä toimi puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta tapaamispaikkatoiminnan työntekijän haastattelusta, jotka toteutettiin kesällä 2015.
Tutkimuksen mukaan vieraannuttamista ilmenee tapaamispaikkatoiminnassa vuositasolla useissa asiakasperheissä. Vieraannuttamisen taustalla nähdään usein vaikea ja riitaisa ero, jossa vanhempien keskinäiset näkemykset lapsen edusta eriävät. Tutkimuksesta selviää, että vieraannuttamista pystyy tunnistamaan tapaamispaikkatoiminnassa lapsen käytöksen muutoksista, lähivanhemman toiminnasta ja tapaajavanhemman hämmennyksestä. Vieraannuttamisella nähdään olevan lapsen hyvinvointia ja turvallista kasvua vaarantavia vaikutuksia.
Tutkimuksessa puolet työntekijöistä koki vieraannuttamisen tunnistamisen työssään helpoksi, kun taas puolet työntekijöistä koki sen haastavaksi. Tutkimuksen tulosten mukaan työntekijän on puututtava vieraannuttamiseen silloin, kun vieraannuttamista on havaittavissa ja jos tapaamistilanne ei toteudu lapsen edun mukaisesti. Tutkimus toi esille myös työntekijän ominaisuuksia, joita vaaditaan vieraannuttamiseen puuttumisessa. Näitä olivat rohkeus, uskallus, tunneäly, vuorovaikutustaidot ja hienotunteisuus. Vieraannuttamisen kohtaamiseen liittyen tutkimus osoitti työntekijöille haasteelliseksi vieraannuttamisen sanoittamisen, puheeksiottamisen ja vieraannuttamis-sanan käytön.
Työntekijät pitivät hyvinä työkäytäntöinä ja -menetelminä vieraannuttamiseen puuttumisessa puheeksiottamisen, tapaamispaikkatoiminnan työkäytännöt ja viranomaisyhteistyön. Työntekijät kokivat, että lopullinen puuttuminen vieraannuttamiseen on kuitenkin tapahduttava tapaamispaikkatoiminnan ulkopuolella. Työntekijöiden mukaan käräjäoikeudella, sosiaalitoimella ja lastensuojelulla on viimesijainen päätäntävalta perheen asioissa ja lapsen edun toteutumisessa. Tutkimuksessa puolet työntekijöistä koki tapaamispaikkatoiminnan työkäytäntöjen ja toimintatapojen sisältävän vieraannuttamista ennaltaehkäiseviä työmuotoja. Näitä olivat tutustumiskäynnit, alkuhaastattelut, havainnointi, asioiden kyseenalaistaminen sekä työntekijöiden ammattitaidon ylläpitäminen. Loput työntekijöistä näkivät tapaamispaikkatoiminnan työmuodot ennaltaehkäisyn sijaan korjaavina ja ylläpitävinä.
Asiasanat: vieraannuttaminen, ero, lapsen huolto- ja tapaamisriita, Ensi- ja turvakotien liitto, tapaamispaikkatoiminta, tapaamispaikkatoiminnan työntekijä, lähivanhempi, tapaajavanhempi, lapsen etu