Diabetestä sairastavan näkövammaisen haasteet omahoidossa : kuinka näkövamma tulisi huomioida diabeteksen omahoidon ohjauksessa?
Salonen, Katja (2015)
Salonen, Katja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111316415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111316415
Tiivistelmä
Diabetes on yksi nopeimmin lisääntyvistä sairauksista maailman laajuisesti ja näkövammaisuutta aiheuttava retinopatia on yksi yleisimmistä diabeteskomplikaatioista. Hyvällä omahoidolla pyritään takamaan diabeteksen hyvä hoitotasapaino ja vähentämän sairauteen liittyviä komplikaatioita. Käytännön työssä Aikuisten kuntoutusyksikön sairaanhoitajana olen huomannut, että diabetesta sairastavilla näkövammaisilla on runsaasti heikosta näöstä johtuvia vaikeuksia diabeteksen omahoidossa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä kokemustietoa omahoidon haasteista näkövammaisilta diabeetikoilta. Tavoitteena oli parantaa näkövammaisten diabeetikoiden omahoitoa ja hoidonohjausta heidän tarpeensa huomioiden. Kokemustietoa kerättiin teemahaastattelulla neljältä näkövammaisilta diabeetikoilta. Aineisto analysoitiin käyttämällä deduktiivista sisällön analyysia.
Kaksi esiin noussutta päätulosta ovat näkövamman aiheuttamat vaikeudet verensokerin mittaamisessa sekä diabeteshoitajien heikko tietämys näkövamman asettamista rajoituksista. Näkövammaiset diabeetikot kokivat haastavaksi mittausliuskan asettamisen verensokerimittariin sekä veripisaran löytämisen mittaliuskan kärjessä. Toiveena oli, että näkövammaisille diabeetikoille kehitettäisiin verensokerimittari, joka ottaisi näytteen neulan avulla samalla, kun he pistäisivät reiän sormeen ja tulos ilmoitettaisiin puheella. Tällaisesta verensokerimittarista saattaisivat hyötyä myös motorisista ja neurologisista ongelmista kärsivät diabeetikot.
Diabeteshoitajien heikko tietämys näkövammaisuudesta näkyi potilastilanteissa vaikeutena ymmärtää näkövamman asettamia rajoituksia. Näkövammaisilta diabeetikoilta saatettiin vaatia sellaista, johon he eivät heikon näkökykynsä vuoksi pystyneet. Tietämättömyys saattaa johtaa myös epäasialliseen kohteluun. Tämän perusteella diabeteshoitajat tarvitsisivat kipeästi lisäkoulutusta näkövammaisten kohtaamiseen ja tietoa näkövammaisuudesta, jotta he osaisivat entistä paremmin huomioida näkövammaisen vastaanottotilanteessa sekä ohjata häntä omahoidossa.
Jotta näkövammaisten diabeetikoiden omahoitoa voitaisiin kehittää ja omahoidon ohjausta parantaa tulisi asiaa tutkia lisää suuremmalla otannalla. Myös diabeteshoitajien tietotasoa näkövammaisuudesta sekä asenteita näkövammaisuutta kohtaan olisi syytä tutkia.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä kokemustietoa omahoidon haasteista näkövammaisilta diabeetikoilta. Tavoitteena oli parantaa näkövammaisten diabeetikoiden omahoitoa ja hoidonohjausta heidän tarpeensa huomioiden. Kokemustietoa kerättiin teemahaastattelulla neljältä näkövammaisilta diabeetikoilta. Aineisto analysoitiin käyttämällä deduktiivista sisällön analyysia.
Kaksi esiin noussutta päätulosta ovat näkövamman aiheuttamat vaikeudet verensokerin mittaamisessa sekä diabeteshoitajien heikko tietämys näkövamman asettamista rajoituksista. Näkövammaiset diabeetikot kokivat haastavaksi mittausliuskan asettamisen verensokerimittariin sekä veripisaran löytämisen mittaliuskan kärjessä. Toiveena oli, että näkövammaisille diabeetikoille kehitettäisiin verensokerimittari, joka ottaisi näytteen neulan avulla samalla, kun he pistäisivät reiän sormeen ja tulos ilmoitettaisiin puheella. Tällaisesta verensokerimittarista saattaisivat hyötyä myös motorisista ja neurologisista ongelmista kärsivät diabeetikot.
Diabeteshoitajien heikko tietämys näkövammaisuudesta näkyi potilastilanteissa vaikeutena ymmärtää näkövamman asettamia rajoituksia. Näkövammaisilta diabeetikoilta saatettiin vaatia sellaista, johon he eivät heikon näkökykynsä vuoksi pystyneet. Tietämättömyys saattaa johtaa myös epäasialliseen kohteluun. Tämän perusteella diabeteshoitajat tarvitsisivat kipeästi lisäkoulutusta näkövammaisten kohtaamiseen ja tietoa näkövammaisuudesta, jotta he osaisivat entistä paremmin huomioida näkövammaisen vastaanottotilanteessa sekä ohjata häntä omahoidossa.
Jotta näkövammaisten diabeetikoiden omahoitoa voitaisiin kehittää ja omahoidon ohjausta parantaa tulisi asiaa tutkia lisää suuremmalla otannalla. Myös diabeteshoitajien tietotasoa näkövammaisuudesta sekä asenteita näkövammaisuutta kohtaan olisi syytä tutkia.