LASTEN GASTROESOFAGEAALINEN REFLUKSITAUTI : Vanhempien kokemuksia hoitohenkilökunnalta saamastaan ohjauksesta ja tuesta
Perkiö, Jennika; Vauhkala, Johanna (2015)
Perkiö, Jennika
Vauhkala, Johanna
Centria-ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111516483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111516483
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata gastroesofageaalista refluksitautia sairastavien lasten vanhempien kokemuksia hoitohenkilökunnalta saamastaan ohjauksesta ja tuesta, sekä selvittää, millaista ohjausta ja tukea vanhemmat olisivat hoitohenkilökunnalta toivoneet. Tarkoituksena oli myös selvittää, millaisia oireita vanhemmat olivat lapsissaan havainneet. Tavoitteena oli, että tutkimustuloksia voitaisiin soveltaa käytännön hoitotyössä siten, että hoitohenkilökunnalla olisi paremmat valmiudet ohjata ja tukea vanhempia, joilla on refluksitautia sairastava lapsi. Tavoitteena oli myös selvittää, miten gastroesofageaalinen refluksitauti lapsilla ilmenee, jotta hoitohenkilökunta kykenisi tunnistamaan oireet entistä aiemmin.
Kohderyhmäksemme valitsimme vanhemmat, joiden lapsilla oli diagnosoitu refluksitauti 0–3-vuotiaana. Kohderyhmämme valinta perustui siihen, että kyseisessä iässä olevat lapset eivät kyenneet vielä selkeästi ilmaisemaan omilla sanoillaan omia oireitaan. Opinnäytetyömme yhteistyökumppanina toimi Refluksilapset Ry.
Tutkimusmenetelmänä käytimme kvalitatiivista tutkimusotetta. Aineiston keräsimme käyttämällä teemahaastattelua. Haastattelimme yhteensä viittä eri perhettä, joissa oli refluksitautia sairastava lapsi. Analysoimme aineiston sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista ilmeni, että vanhempien hoitohenkilökunnalta saama ohjaus ja tuki oli ollut riittämätöntä jokaisen haastattelemamme perheen kohdalla. Tiedollista tukea oli annettu hoitohenkilökunnan taholta jonkin verran, mutta erityisesti emotionaalinen ja konkreettinen tuki oli kuitenkin jäänyt vanhempien kokemuksen mukaan liian vähäiseksi tai sitä ei ollut annettu lainkaan.
Aiempia tutkimuksia vanhempien kokemuksista hoitohenkilökunnaltaan saamasta ohjauksesta ja tuesta lapsen sairastaessa refluksitautia ei ole aikaisemmin tehty. Tämän opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyössä, jossa kohdataan vanhempia, joiden lapsi sairastaa gastroesofageaalista refluksitautia.
Kohderyhmäksemme valitsimme vanhemmat, joiden lapsilla oli diagnosoitu refluksitauti 0–3-vuotiaana. Kohderyhmämme valinta perustui siihen, että kyseisessä iässä olevat lapset eivät kyenneet vielä selkeästi ilmaisemaan omilla sanoillaan omia oireitaan. Opinnäytetyömme yhteistyökumppanina toimi Refluksilapset Ry.
Tutkimusmenetelmänä käytimme kvalitatiivista tutkimusotetta. Aineiston keräsimme käyttämällä teemahaastattelua. Haastattelimme yhteensä viittä eri perhettä, joissa oli refluksitautia sairastava lapsi. Analysoimme aineiston sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista ilmeni, että vanhempien hoitohenkilökunnalta saama ohjaus ja tuki oli ollut riittämätöntä jokaisen haastattelemamme perheen kohdalla. Tiedollista tukea oli annettu hoitohenkilökunnan taholta jonkin verran, mutta erityisesti emotionaalinen ja konkreettinen tuki oli kuitenkin jäänyt vanhempien kokemuksen mukaan liian vähäiseksi tai sitä ei ollut annettu lainkaan.
Aiempia tutkimuksia vanhempien kokemuksista hoitohenkilökunnaltaan saamasta ohjauksesta ja tuesta lapsen sairastaessa refluksitautia ei ole aikaisemmin tehty. Tämän opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyössä, jossa kohdataan vanhempia, joiden lapsi sairastaa gastroesofageaalista refluksitautia.