Toteutuneet hoitoelvytykset ja MET-hälytykset Hyvinkään sairaalassa 2011–2014

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) kuuluvassa Hyvinkään sairaalassa vuosina 2011-2014 toteutuneita hoitoelvytyksiä ja MET-hälytyksiä. Tutkimuksessa kartoitettiin hoitoelvytyksen lähtötilannetta, elvytyksen viiveaikaa, elvytystapahtuman kestoa, sydämen alkurytmiä, elvytyksen sijaintia sairaalan sisällä ja MET-ryhmän paikalle kutsumista.

Tämä tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Aineisto kerättiin Hyvinkään sairaalasta täytetyistä elvytyslomakkeista. Lomakkeilta siirrettiin tiedot tutkimusta varten tehdyille aineistonkeruukaavakkeille. Lomakkeessa oli 13 monivalintakysymystä. Tutkimuksessa käytiin läpi kaikki Hyvinkään sairaalassa täytetyt elvytyslomakkeet vuosilta 2011-2014 joita oli yhteensä 176. Aineisto syötettiin SPSS tilasto-ohjelmaan, jonka avulla tulokset analysoitiin muun muassa ristiintaulukoimalla.

Vuosien 2011–2014 aikana Hyvinkään sairaalan alueella tapahtui 176 hälytystä, jotka jakautuivat elvytys ja MET-hälytyksiin. Miesten osuus hoitoelvytys ja MET-hälytyksissä oli selkeästi suurempi kuin naisten osuus. Potilaiden ikä vaihteli laajasti 29-96. ikävuoden välillä, suurin ryhmä heistä oli juuri eläkkeelle jääneitä, mutta myös runsaasti työikäisiä. Miesten ja naisten yleisin sairaalassa olon syy oli medisiininen hoito. Tutkimuksen mukaan noin kolmasosa potilaista menehtyi hälytyksen jälkeen. Hoitoelvytyksiä sekä MET-hälytyksiä tapahtui eniten sisätautiosastolla, jossa sijaitsee myös sydänvalvonta (CCU). Suurin osa hälytyksistä tapahtui aamuvuoron työaikaan kello 7-15 jolloin myös henkilöstöä on enemmän paikalla.

The purpose of this thesis was to study the resuscitations and the MET-alerts which had happened during 2011- 2014 in the hospital of HUS Hyvinkää. In the work it was clarified (on the basis of the study questions) how many resuscitations and MET-alerts took place in the hospital of HUS Hyvinkää and what was the condition of those effectively resuscitated. The objective of the study was to describe the resuscitations which had taken place in the hospital of Hyvinkää during 2011-2014. Particularly within the study it was important to assess the starting situation connected to the resuscitation, the delay time in relation to the revival, the duration of the revival, and the rhythm of the heart. These aspects were assessed as well as the location of the resuscitation inside the hospital and the place of the MET group when a call took place.

This study was quantative. The data was collected from filled resuscitation forms from HUS Hyvinkää hospital. The data from filled resuscitation forms was transferred into the form that was specially made for this research. In the form there were 13 questions with each one having multiple choice features. The study went through all the HUS Hyvinkää hospital filled resuscitation forms for the years of 2011- 2014 which was a total of 176. The data was analyzed using the SPSS statistical program. The results were shown as cross tabulation.

During the years 2011–2014 within the hospital of Hyvinkää's area there took place 176 alarms which were divided into the resusciation alarms and MET–alarms. The men's share of the care revival and MET–alarms were clearly bigger than the women's share. The patients' age varied widely between 29- 96 years and the largest group from that was those which had recently retired although there were also plenty of working age patients. The most general reason for men's and women's hospitalization was medical care. According to the study, about a third of the patients passed away after the alarm. Care revivals and most MET-alarms took place at the medical ward where is also coronay care unit (CCU) . The majority of the alarms took place during the working hours of the morning shift between 7-15 hours when there is more staff available.