Polku Viriään oloon -opas : Sosiokulttuurisia menetelmiä ikääntyneiden arkeen

Abstract

Taide, luovuus ja kulttuuri ovat tärkeitä elementtejä erilaisissa palveluasumisen muodoissa asuvan ikääntyneen elämässä. Etelä-Pohjanmaan Opiston työelämän kehittämisryhmä huomasi selkeän tarpeen kehittää ikääntyvien parissa työskentelevien hoivatyöntekijöiden kulttuurista osaamista. Viriä-hankkeen kautta työntekijöiden tulisi saada varmuutta ja itseluottamusta käyttää kulttuurisia menetelmiä osana arjen toimia. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli tehdä opas, jota voi käyttää kulttuuristen menetelmien käsikirjana hoivatyön ohessa. Tutkimuksen avulla pyrin selvittämään oppaaseen tulevaa sisältöä. Tarkoituksena oli selvittää hankkeessa mukana olevien hoivalaitosten nykyiset toimintamallit, ja millaisia tavoitteita ikääntyneiden ohjaamiseen oli asetettu. Lisäksi tuli hahmottaa, mistä menetelmistä tarvittiin lisää tietoa, ja minkälaisessa muodossa tiedon pitäisi olla. Toteutin opinnäytetyöni toimintatutkimuksen tapaan. Keräsin aineistoa haastattelemalla, havainnoimalla, kirjoittamalla tutkimuspäiväkirjaa sekä videoimalla ja kuvaamalla. Oman työkokemukseni kautta pystyin tarkastelemaan tutkittavia heidän omasta näkökulmastaan ja sisällönanalyysin avulla sain vastauksia tutkimuskysymyksiini. Oppaasta painettiin koeversio kentälle ja kuukauden tutustumisen jälkeen tein hoivatyöntekijöille palaute- ja arviointikyselyn sähköisellä lomakkeella. Tutkimustulosten mukaan kaikissa Viriä-hankkeen hoivayksiköissä oli viriketoimintaa ryhmille. Yksilötyöskentelyyn ei ollut juurikaan aikaa. Ohjaaminen koettiin haasteellisena kiireen, ikääntyneiden alhaisen toimintakyvyn ja muistisairauksien vuoksi. Hankkeen aikana toteutetut koulutukset oli koettu myönteisinä ja niistä oli saatu uusia ideoita omaan työhön. Johtopäätöksenä ikääntyneiden ohjauksessa tulee kiinnittää huomiota miten ja minkälaisin menetelmin pidetään huolta siitä, että ikääntyneen oma tahto näkyy hänen omassa arjessaan. Opinnäytetyöni lopputuloksena syntyi Polku Viriään oloon – opas. Konkreettinen työkalu, joka sisältää sosiokulttuu-risia menetelmiä. Oppaan tavoitteena on muistuttaa, että arjen kiireenkin keskellä tärkein asia on pysähtyä kuulemaan ja kuuntelemaan ikääntyneen omaa ääntä.

Art, creativity and culture are important elements in the life of the someone who has aged and lived in an institution. The South Ostrobothnia Folk High School noticed the clear need to develop cultural know-how of the care workers who work with elderly persons and that is why they started a two year- project called Viriä. One aim of the project was to make a guide that could be used as a manual of cultural methods in addition to the care work. The purpose was to clarify which methods were needed and what kind of a form the information should take. This dissertation was carried out as an activity analysis. This data was collected by interviewing, observing, writing a study diary and taking photographs and videos. I was also able to examine through my own work experience to get answers to my study questions. That was the reason why the research method used for this purpose was suitable. The guide was further pressed into the test version. After a month of use, a feedback inquiry and evaluation were made. The Inquiry for the care workers was in electronic form. According to the research results, there was no time for individual work among elderly people. Providing guidance was considered challenging because there was little time and the elderly people had a low ability to function due to their illness, an inability to remember. The training session carried out in South Ostrobothnia Folk High School during the project received positive feedback and provided new ideas. As a concrete result of the project, a guide called The Path to a Sprightly State of Being was created. It is a manual which contains sociocultural methods. The conclusions and the guide's objective is to point out the most important thing among elderly people in their activities. Regardless of time, the most important aspect to the care worker is to stop to hear, and to listen to the voice of the elderly.