KÄÄNNETTYJÄ SOMALIALAISIA SATUJA JA ÄITIEN AJATUKSIA SATUJEN MERKITYKSESTÄ LASTEN KEHITYKSELLE

Abstract

TIIVISTELMÄ Farah Hibo. Käännettyjä somalialaisia satuja ja äitien ajatuksia satujen merkityksestä lasten kehitykselle. Syksy 2015, 54 s., ja 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Asioimistulkkauksen koulutus, tulkki (AMK). Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli kääntää somalikansan parissa tunnettuja somalinkielisiä lastensatuja suomen kielelle ja tutkia käännösten ja alkuperäisen tekstin käytettävyyttä Suomessa asuvien somalinkielisten äitien ryhmässä. Käänsin osan työssäni olevan satukokoelman saduista Xasan Faarax Nuurin kirjasta Lasten satuja ja kahden sadun käännökset otin suoraan Mies ja kanto – kirjan saduista. Muut sadut on käännetty suullisen satuperinteen harjoittajien, aviomieheni ja hänen isoäitinsä kertomista saduista. Satujen kääntämisen jälkeen ne on jaettu somalinkieliselle ryhmälle äitejä, jotka lukivat sadut alkuperäisinä ja käännöksinä. Tämän ryhmän arvioita saduista somaliksi ja suomeksi selvitettiin ryhmäkeskustelussa, josta syntyneet ajatukset ja kommentit analysoitiin. Työn tietoperustassa keskitytään kahteen pääasiaan eli siihen, mikä on äidinkielen merkitys monikielisen lapsen kehityksessä ja miten sadut edistävät lapsen kehitystä ja äidinkielen oppimista. Näihin kysymyksiin haettiin vastausta aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta. Työn toiminnallinen osa sisältää ryhmäkeskustelun tulokset tutkimusryhmään kuuluneiden somaliäitien kanssa ja tuoteosasta, joka koostuu osin kootuista satukäännöksistä ja pääosin tätä työtä varten käännetyistä saduista. Opinnäytetyön toiminnallisen osan keskustelutilaisuuteen osallistuneet äidit olivat toisen ja kolmannen sukupolven somalitaustaisten lasten äitejä. Keskustelu toi esille heidän näkemyksiään ja ajatuksiaan oman äidinkielen kehittämisen ja ylläpitämisen tärkeydestä erityisesti satujen avulla.

Asiasanat : sadut, satujen kääntäminen, suullinen satuperinne, kulttuurin oppiminen, kasvatus.

QORAAL KOOBAN Hibo Farah turjumidda sheekooyinka caruurta soomaalida iyo adeegsadayaasha khibradohooda. Xilligga deyrta 2015,54 bog iyo 5 lifaaq, kuliyadda waxbarashada sare ee Diakoni. Heerka waxbarashada sare ee darajada koobaada ee u turjumida bulshada.

Soo saarista buugeygani hadafkiisu waxay aheyd, in aan sheeko carruureedii soomaaliyeed ee soo jireenka ahaa aan ku turjumo afka finishka baadhitaanna ku sameeyo qoraaladii asalka ahaa iyo iyagoo la turjumeyba, anigoo adeegssadey koox hooyooyin soomaaliyeed ah oo deggan dalkan Finland. Sheekooyinka aan turjumey oo aan qaarkood ka soo xigtey buugga sheekooyinka carruurta ee uu qorey Xasan Nuur Faarax iyo buugga kale ee sheekooyinka carruurta ee Nin iyo kurtin. Dhinaca kalena sheekooyinka badankooda waxaan hadal ahaan uga soo xigtey ninkeyga oo ka maqley shookooyinkaas ayeydiis. Markii aan sheekooyinka isku soo ururiyey ee aan turjumey ayaa waxaan u direy koox hooyooyin soomaaliyeed ah oo soo akhriyey sheekooyinkaas oo asal ah iyo iyagoo turjumanba. Taas oo ujeedadeydu ay aheyd in ay soo akhristaan qiimeyna ay ku soo sameeyaan ka dibna aan isugu nimaadno kullan aanu kaga wada sheekeysaneyno oo aanu kaga faalooneyno fikradaha ay sheekooyinkani ku dhaliyeen hooyooyinkaa, dareenka ay kala kulmeen iyo wixii ay ka odhanayaan ama ay ku darsanayaan sheekooyinkan. Aqoonta buuggani ku saleysan yahay waxaan ku falanqeynayey laba arrimood oo waaweyn kuwaas oo ah, maxay tahay muhiimadda uu afkooda hooyo u leeyahay carruuraha afafka kala duduwan ku hadla koritaankoodda iyo kobcidoodda iyo side ayey sheekooyiku kor ugu qaadaan ama u kordhiyaan barashada afka hooyo. Su’aalahan ayaan jawaab u raadinayey iyadoo aan mawduucan la kaashanayo suugaanta. Shaqadda buugeyggan waxaa qeyb ka ah natiijaddii ka soo baxdey wada sheekeysi-kooxeedkii hooyooyinkii soomaaliyeed ee baadhitaanka ku jirey iyo qeybtii soo saarista oo ka kooban sheekooyinkii aan soo ururiyey ee aan turjumey iyo tan ugu weyn oo ah shaqada buuggan awgeed sheekooyinka aan u turjumey. Buugeygaan waxaan xoogga ku saarayey jiilka labaad iyo jiilka saddexaad ee hidahoodu ka soo jeedo Soomaaliya si loo kobciyo loona xoojiyo afkooda hooyo.. Buuggan waxaa kale oo aan ku baadhayey sida ay carruurta sheekooyinku ugu gudbiyaan dhaqankooda iyo dareen noocee ah ayaa ku dhasha waalidka.

Ereyadda furaha u ah: Sheekooyinka, sheekooyinka turjimidoodda, ka sheekeynta sheeko dhaqameedka, barashadda dhaqanka, korriinka.